tag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.comments2023-08-08T19:32:58.071+03:00Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogiTomihttp://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comBlogger77125tag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-46043076723136625502023-01-02T18:43:08.201+02:002023-01-02T18:43:08.201+02:00Huomasin kirjastossa Pertti Virtarannan Vanha kans...Huomasin kirjastossa Pertti Virtarannan Vanha kansa muistelee -kirjan (WSOY 1947), josta löytyi taas yksi kertomus Koirikuononahteen tapahtumista. Muistelija on Suodenniemen Pohjakylässä asunut Kalle Järvinen (1879-1950) ja jutusta ilmenee mm. se, mitä kuriirin hevoselle on saattanut tapahtua. Järvinen kertoo kirjassa muun ohella näin:<br /><br />"Ne tiäsi että se kurieri tuli Hämeenkyröstä. Se vei jotair rahalähetystä pohjaseen. Hämeenkyrös oli vahvemmap pääjoukot. Se Reuhkana (=Varpeen kälmin toinen "kutsumanimi") oli hommannuj joukkoja täältä Sävinkylästä ja Peräkunnaj ja Vehuvarpeen-kulmalaisia ja ne oli vahrisa siä kankaalla Vehuvarpeesta Kankaanpäähän, min oon sen kivenki nähnyj jonka takaa ne oli sitä ampunu.<br />[...]<br />Kurierin hevonen tuatiin tännes Sävinkylään. Sitä oli piretty mettäsä mutte stä uskallettu pitää, tappaneen ne sel lopulta oli. Ja kurieriv vaunut sittep piti tuotaman tännel Laviar rajallek Katosjärveen, siä pualivälisä Sävinkyläj ja Laviav välillä."<br />Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-42488904331060880652022-12-01T20:43:31.440+02:002022-12-01T20:43:31.440+02:00Tack för intressant berättelse// Raimi PihlTack för intressant berättelse// Raimi PihlAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-15193118394885034822022-07-17T11:49:27.794+03:002022-07-17T11:49:27.794+03:00Linkki https://www.messon.fi/kyronkankaantie/tappo...Linkki https://www.messon.fi/kyronkankaantie/tappo.htmAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-8651107344321915842021-01-06T00:53:03.973+02:002021-01-06T00:53:03.973+02:00Hei, Kiitos tarkkaavaisuudesta, asia näyttäisi ole...Hei, Kiitos tarkkaavaisuudesta, asia näyttäisi olevan juuri kuten sanot. Korjasin tiedot tekstiin mutta koska taulukon korjaaminen osoittautui turhan monimutkaiseksi, päätin ottaa sen pois. Samat tiedot näkyvät linkeistä avautuvista maakirjoistakin. Pääasia on, että virheet saadaan ajan mittaan oikaistuiksi. :-)Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-63685171986417302012021-01-05T01:24:04.034+02:002021-01-05T01:24:04.034+02:00Kiitoksia seikkaperäisestä ja valaisevasta artikke...Kiitoksia seikkaperäisestä ja valaisevasta artikkelista. Sain lisätietoa esi-isäni mylläri Aron Hartmanin työstä ja jauhatusmääristä. Kiikoisten Ylistä myllyä koskevissa laskutoimituksissa täytyy olla kuitenkin laskuvirhe. 9 x 1 2/21 ei ole 16 eikä 16+7, mutta kun katson alkuperäistä maakirjaa niin siinähän on 18 osakasta mainitsemasi ja taulukoimasi 9:n sijaan ja kun ne osuudet laskee yhteen saadaan juuri 16+7 eli 23 kappaa. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?Vellu the vitsailijahttps://www.blogger.com/profile/01021781059121969103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-20437500861425730382020-06-29T19:22:48.930+03:002020-06-29T19:22:48.930+03:00Hei, mitään valaisevaa en taida tietää ja vähän my...Hei, mitään valaisevaa en taida tietää ja vähän myöhässä taidan tietoni kanssa olla, mutta muistan varmasti Armi Rytin kertoneen, että Salmin huvila rakennettiin äidilleen Olga Kalpalle, johon hän sitten pappilasta muutti. Lapsena ja nuorena kuulin Armi-tädiltä (kuten hän meidän lasten halusi itseään kutsuvan) paljon tuon ajan historiasta, kun vaan vielä kaiken muistaisi!Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/15402778553982125871noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-19062156663904408982019-11-07T20:17:33.443+02:002019-11-07T20:17:33.443+02:00Vasta kolmas poika sai lähellä järven rantaa kiven...Vasta kolmas poika sai lähellä järven rantaa kiven seisahtumaan ja pani toisen, uunin kokoisen kiven alapuolelle sen pönkäksi. Siinä lepää järveen päin nojallaan tuo monta kuutiosyltä sisältävä kallionlohkare ja näyttää ikään kuin haluaisi kerran vielä päästäkseen ikuiseen lepoon Palojärven tyynessä povessa. <br /><br />Siinä nuo molemmat kivet lepää mökkini ulkohuusin kyljessä. Tarina on tuttu jo lapsuudesta, ehkä hieman eri versiona.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/02492465577280347010noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-16405833473963879702019-10-06T21:41:46.435+03:002019-10-06T21:41:46.435+03:00Edellä mainittu oikeudenkäyntipöytäkirja on nyt sa...Edellä mainittu oikeudenkäyntipöytäkirja on nyt saatavilla suomeksi, kiitos käännöstyön suorittaneen Antero Perttulan: https://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/tappo.htm. Kannattaa tutustua. Käännöksen valmistuminen oli hieno juttu, joka saattoi Koirikuononahteen ryöstöön liittyvän selvittelyn loppuun!Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-31723297812060462912019-07-07T22:43:28.362+03:002019-07-07T22:43:28.362+03:00Sain sähköpostiini Marja-Liisalta viestin, joka se...Sain sähköpostiini Marja-Liisalta viestin, joka selittää edellisessä kommentissa mainittua Karon hautakiven sijaintipaikkaa:<br /><br />"Karon Juho, Eufrosyne ja heidän tyttärensä Aino Leino oli haudattuna Vanhalle hautausmaalle Mutta 1960 luvun alkupuolella hauta avattiin ja luut siirrettiin kirkon vieressä olevalle hautausmaalle. Heidän nuorin tyttärensä Suoma Kustaava halusi tulla haudatuksi samaan hautaan äitinsä ja isänsä kanssa Mutta hänen mielestään Vanha hautausmaa oli niin yksinäisellä paikalla joten hän halusi siirtää haudan. Suoma Karo oli "vanhapiika" koulutukseltaan teologian maisteri asui Helsingissä. Hänet on sitten haudattu samaan hautaan. Siihen on haudattu myös Nestori Karo joka oli Ville Karon veli. Hän kuoli 1967. 1960 luvun alussa hauta oli vielä Vanhalla hautausmaalla. Kävin serkkutytön kanssa hoitamassa siellä kukkasia. Suoma Karo testamenttasi Suodenniemen seurakunnalle Tampereella olevan asunto osakkeen ja toivomuksena oli että sitä vuokrattaisiin Suodenniemiläisille opiskelijoille."<br /><br />Kiitos Marja-Liisa viestistä, jonka ansiosta tämä mieltä vaivannut asia on nyt ratkennut!Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-52940334006149770752019-02-12T22:06:20.482+02:002019-02-12T22:06:20.482+02:00Johan Henriksson Kelander syntyi 4.1.1749 Suonieme...Johan Henriksson Kelander syntyi 4.1.1749 Suoniemellä Kauniais Nikkilä.Hänen poikansa Johan Still syntyi 19.9.1777 Suodenniemellä ja kuoli22.7.1856 Mouhijärvellä. Isoisäni isä Johannes Still syntyi 4.2.1806 Mouhijärvellä ja kuoli 23.2.1843. Isoisäni Carl Johan Still (Ekholm) syntyi 8.1.1842 Mouhijärvellä ja kuoli 4.8.1916 Viipurissa .<br />Isäni Kaarlo Väinö Ekholm syntyi 7.12.1884 Viipuri ja kuoli13.5.1946<br />Helsingissä . Minä Jorma Kalevi Ekholm olen syntynyt 1.7.1933 Viipurissa. Olisi kiva tietää onko Suodenniemellä vielä Johan Henriksson Kelanderin jälkeläisiä ?Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/17078721087575202233noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-33681624113117644862018-06-18T11:16:51.236+03:002018-06-18T11:16:51.236+03:00Antti Artturin äidin sukunimi oli Renkoon lähtiess...Antti Artturin äidin sukunimi oli Renkoon lähtiessä 13.11.1908 Kaunisto. Äiti oli Kauniston torpan tytär Leppälammin kylästä. Ilmeisesti käsinkirjoitettu sukunimi on myöhemmin tulkittu Kannistoksi. Antti Artturin kuolintietoon Suodenniemen seurakunnan haudattujen luetteloon on Kanniston yläpuolelle kirjoitettu Kaunisto (haud. 5.7.1919):<br />http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23056&pnum=85Marja-Leena Viilohttps://marjalenajohanneksentytar.wordpress.com/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-36453573769371143682018-03-31T20:09:16.622+03:002018-03-31T20:09:16.622+03:00Läsnä oli myös veljekset huittisista, joista toine...Läsnä oli myös veljekset huittisista, joista toinen ampui naapurin Niilon ikunan läpi, kun tämä oli heittämässä käsikranaattia.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-3172174082333661042017-12-25T11:20:48.579+02:002017-12-25T11:20:48.579+02:00Hei! Sisällissodan jälkiä näkyy yhä Soilassa Nouka...Hei! Sisällissodan jälkiä näkyy yhä Soilassa Noukan talossa, joka on rakennettu kuulemma n. 1905. Lisäksi Luodonmäessä näkyy vielä juoksuhautojen rivistön rippeet ja konekivääripatterin kuoppa.T: MarkkuAnonymoushttps://www.blogger.com/profile/17781801800436183365noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-60239910123630752242017-12-25T11:14:41.949+02:002017-12-25T11:14:41.949+02:00Hei! Soilan kylässä Noukan talossa näkyy edelleen ...Hei! Soilan kylässä Noukan talossa näkyy edelleen sisällissodan jälkiä. Lisäksi Luodonmäessä on vielä nähtävissä juoksuhautojen rivistön rippeet ja konekivääripesäkkeen kuoppa. T. Markku NoukkaAnonymoushttps://www.blogger.com/profile/17781801800436183365noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-36668626894388898332017-11-04T14:37:12.444+02:002017-11-04T14:37:12.444+02:00Niin minunkin setäni kuoli 12.2.1940.Niin minunkin setäni kuoli 12.2.1940.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-65948001466506621182017-09-15T18:00:39.922+03:002017-09-15T18:00:39.922+03:00Kiitos todella mielenkiintoisesta blogista!
Isois...Kiitos todella mielenkiintoisesta blogista! <br />Isoisäni taisteli myös tuolla Leipäsuolla ja haavoittui siellä jalkaansa niin, että se oli amputoitava. Valitettavasti en saanut koskaan häntä tavata, sillä hän menehtyi ennen syntymääni. Katjahttps://www.blogger.com/profile/11523147235646066162noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-20663443322627547832017-07-26T20:56:56.098+03:002017-07-26T20:56:56.098+03:00Lueskelin pitkästä aikaa Suodenniemen historiasta ...Lueskelin pitkästä aikaa Suodenniemen historiasta paljon kirjoittaneen ja sitä paljon eläneenkin Olli Tuomisen kirjoitussarjaa Suomen itsenäistymisen vaikeat vuodet, jossa hän muun ohella muisteli sisällissodan aikaa Suodenniemellä. Kirjoitussarja julkaistiin Paikallissanomissa vuoden vaihteessa 1977-1978.<br /><br />29.12.1977 julkaistussa osassa hän kertoo helmikuun 12. päivän tapahtumista - hetkestä jolloin valkoiset kaappasivat punalipun kirkon tornista: "Valkoiset etenivät kirkolle saakka, eräs heistä kiipesi kirkon torniin ja kiskaisi sieltä alas punaisen lipun. Oikeastaan vasta silloin punaiset aloittivat kiivaan kivääritulen Jyrmyksen harjulta. [...] Seisoin isäni kanssa kellarin ovella, kun valkoisten ketju käveli koulun pihan läpi rantaa kohti. Silloin eräs, nähtävästi joku päällikkö, kysyi meiltä: "Keitä ovat ruumiit tuolla tornissa?". Hän sanoi, että siellä on kaksi ammuttua miestä. Emme tienneet, enkä vielä tänäkään päivänä tiedä, keitä ne olivat. Olisivatko punaiset tuoneet Koivuniemessä kaatuneensa sinne tai olisivatko murhat jo alkaneet?"<br /><br />Itselleni tuli mieleen, että olisivatko nuo kaksi Oskari Peron kaukaa ammutun mutta tarkan tulituksen uhreja? Blogijutussa kerrotun Peron muistelmatekstin mukaan juuri siitä voisi olla kyse.Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-57537530810694412692017-07-16T15:11:05.417+03:002017-07-16T15:11:05.417+03:00Lisäyksenä tähän tarinaan, että Suodenniemen ensim...Lisäyksenä tähän tarinaan, että Suodenniemen ensimmäisen espanjantaudin uhrin Juho Karon hautapaikka ei olekaan vanhalla hautausmaalla vaan kirkkohautausmaalla sankarihautausmaata lähinnä olevassa rivissä.<br /><br />Tämä Suodenniemi-viikon aikana tekemäni huomio yllätti, sillä periaatteessa kirkkohautausmaa oli poissa käytöstä vuodesta 1890 aina 1920-luvun alkuvuosiin. Aivan ehdoton tuo käytöstä poisto ei tästä päätellen näytä kuitenkaan olleen.Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-36144135236472695222017-05-21T22:04:25.176+03:002017-05-21T22:04:25.176+03:00Sattuikin sopivaan ajankohtaan Kalle Pohjan tietop...Sattuikin sopivaan ajankohtaan Kalle Pohjan tietopaketti: Suodenniemi- Seuralla kun on tarkoitus kesän aikana kunnostuttaa Pohjan ja David Skogmanin hautakivet ja istuttaa haudoille kukkaset.Aulinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-84282999077534712202017-04-21T21:40:11.972+03:002017-04-21T21:40:11.972+03:00Hei Auli,
Luulen kanssa, että asia on noin kuin s...Hei Auli,<br /><br />Luulen kanssa, että asia on noin kuin sanot. Löysin tiedon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27310623), että Eino Kalpa haki kiinteistölle lainhuudon kesällä 1921. Täytyy etsiä se seuraavalla Turun reissulla ja katsoa, löytyisikö siitä lisätietoa miten huvila päädyttiin rakentamaan juuri Ahlforsin rakennusten paikalle. Kauppakirja Turusta ainakin voisi löytyä, toivottavasti muutakin asiaa valaisevaa.Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-87255432710112007162017-04-20T22:25:30.764+03:002017-04-20T22:25:30.764+03:00Minun arveluni on, että Salmin huvila oli Olga Kal...Minun arveluni on, että Salmin huvila oli Olga Kalpalle rakennettu. Tuskinpa nahkuri Ahlfors olisi noin hienoa taloa itselleen rakentanut. Kirkonkirjoista olen nähnyt, että Oskar Ahlforsin (s.1864) perhe muutti Hämeenkyröön 1.6.1918. Sen sijaan Olga Kalpan muutto Salmiin vuonna 1921 on päätelmä sillä perusteella, että Suodenniemen kirkkoherraksi tuli 1921 Eino Pentti ja tapahan oli siihen aikaan, että kirkkoherra asutti pappilaa joten leskiruustinna Olga Kalpan täytyi tällöin muuttaa pappilasta muualle. Vuosina 1918 -1921 Suodenniemellä ei ollut vakituista kirkkoherraa ja vt. kirkkoherran töitä teki paljolti mm. Eino Kalpa. Aulinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-59087054905235517872017-04-13T08:21:50.499+03:002017-04-13T08:21:50.499+03:00Hei Heikki,
Kiitos viestistä! On siellä teidän ku...Hei Heikki,<br /><br />Kiitos viestistä! On siellä teidän kulmilla olleet aika rytinät silloin. Jännä ja kiinnostava juttu, että jälkiä on edelleen nähtävissä. Missäs muualla niitä vielä näkyykään? Kirkon tornissa ainakin, kuulemma. Ja muistelen kuulleeni, että Suodenniemen kylässäkin olisi rakennuksia, joissa merkkejä vielä näkyy. Vähiin niiden määrä on kai vuosikymmenien mittaan mennyt, koko Suomenkin mittakaavassa.<br /><br />Aurinkoista kevättä toivottaen,<br /><br />TomiTomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-70411498302706553632017-04-12T18:58:03.498+03:002017-04-12T18:58:03.498+03:00Tervehdys Tomille! Kyllä täältä Heikkilästä löyty...Tervehdys Tomille! Kyllä täältä Heikkilästä löytyy muistojälkiä,mm pellillä paikatut reiät seinissä kun kranaatti on räjähtänyt sisällä pirtissä. Sytyttimen kärkikin on vielä tallessa.Heikki Hakalanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-30579673541569281192017-02-02T18:02:12.175+02:002017-02-02T18:02:12.175+02:00Vastikään verkkoon avautuneista sisällissotavuoden...Vastikään verkkoon avautuneista sisällissotavuoden sanomalehdistä löytyi tätä juttua täydentävää tietoa. Porin rykmentin vaiheista vapaussodassa kirjankin kirjoittanut Kaarlo Saarenheimo näkyy kirjoittaneen Porin rykmentin sisällissotavaiheista Satakunnan Kansaan kesällä 1918 juttusarjan, jonka 22. elokuuta julkaistussa osassa sanotaan mm. näin:<br /><br />”[Porin rykmentin 1. komppanian] 2 ja 3 joukkue saivat helmik. 10 p:nä määräyksen siirtyä Suodenniemen pitäjän Ylisävin kylään ahdistamaan vihollista. Heti seuraavana päivänä joutuivat nämä taisteluun punakaartilaisten kanssa, jotka olivat asettuneet Suodenniemen kirkonkylään. Vihollisen etuvartiojoukot kirkonkylän ja Nokuan [p. o. Noukan?] talon välillä yllätettiin, ja pakenivat kirkonkylään jättäen muutamia kuolleita jälkeensä. Nokuan talon luota alettiin nyt laukaustenvaihto kirkonkylässä olevia punaisia vastaan ja kun nämä valitsivat itselleen ampumapaikkoja myös kirkontornista, oltiin pakoitetut avaamaan tuli sinnekin. Iltapäivällä saapui kuitenkin määräys vetäytyä takaisin voimien vähyyden takia, ja niin palasivat joukot ilman tappioita jälleen Ylisävin kylään.<br /><br />Tähän kahakkaan liittyy myös episodina 2 komppanian ja 1 komppanian 1 joukkueen retki Suodenniemelle – retki, joka tehtiin ilman ylimmän päällystön tietoa ja joka jätti ansaitun pettymyksen tunteen retkikunnan miehiin. Sanotut joukot lähtivät helmik. 11 p:n illalla Kankaanpäästä ja koko yön kiertoteitä kulkien sekä kylmästä jähmettyneinä saapuivat seuraavan päivän aamuna Suodenniemen kirkonkylään päinvastaiselta puolelta kuin missä toiset joukot Ylisävin kylässä olivat. Kirkontornissa liehuva punainen lippu osoitti, kenen hallussa kirkonkylä vielä oli. Pysähdyttiin kirkonmäestä noin puolen kilometrin päässä olevalle kunnaalle. Äkkiä alkoivat kuulat viuhua korvissa. Seisottiin ja ihmeteltiin. Kuulat tulivat juuri siltä suunnalta, missä omien joukkojen olisi pitänyt olla. Huudettiin ja tiedusteltiin, ketkä ampuivat ja saatiin vastaukseksi, milloin ”punaisia”, milloin ”valkoisia”.<br /><br />Monen teki mieli ampua takaisin, mutta sitä ei saanut tehdä. Mutta muutamaa hurjapäätä loukkasi kuitenkin punainen lippu kirkontornissa, ja ankarasta kuulasateesta huolimatta lähtivät he yli puolen kilometrin pituisen aukean riistämään sitä alas toisten jännittyneinä katseillaan seuratessa heitä. Onnellisesti saapuvat he kirkon ovelle ja häviävät sisään. Hetken kuluttua alkaa lipputanko tornissa heilahdella, kunnes häviää sisäpuolelle hurraahuutojen kaikuessa. Samalla taukosi myös äkkiä ampuminen, ja uskottiin, että ne olivat omia joukkoja. Mutta kun tuttu ”Touhu” lippu kädessä saapui ulos kirkosta, alkoivat kuulat jälleen entistä vinhempään vinkua. Tiedettiin lopultakin ketä ampujat olivat. Onnellisesti saapui ”Touhu” kuitenkin takaisin lippuineen – joka sittemmin seurasi 2 komppaniaa sen myöhäisemmillä retkillä muistuttaen aina ensimmäisestä ja viimeisestä epäonnistuneesta retkestä.<br /><br />Vaikka nyt jo tunnettiin ampujat, ei vieläkään ammuttu yhtään laukausta ja kun miehet olivat yön valvomisesta väsyneitä ja pakkasen jäätämiä, päätettiin jättää hyökkäystoimet sikseen, niin mielellään kuin moni sitä olisikin halunnut, ja palata Lavian kautta takaisin Kankaanpäähän.”Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-325293606937166894.post-79218042236062630752017-01-24T09:29:55.696+02:002017-01-24T09:29:55.696+02:00Sain eilen kiinnostavan viestin Sami M:ltä, joka o...Sain eilen kiinnostavan viestin Sami M:ltä, joka oli selvittänyt sukulaisensa Kalle Lodin sisällisotahistoriaa:<br /><br />"Sain tänään arkistolaitokselta kuulustelupöytäkirjan sukulaisestani joka oli punaisten puolella. <br /><br />Kaarle/Kalle Josuanpoika Lod s.6.3.1864 k.9.7.1918 (Hämeenlinnan vankileiri) <br /><br />Pöytäkirjassa mainitaan Suodenniemen Mustapään taistelu, kun kysytään mihin taisteluihin on osallistunut:<br />"Suodeniemellä Mustapään taistelussa ylipäällikkönä"<br />"ei tiedetä muita taisteluita kuin Lod ryhtyi työkomppanian päälliköksi", "kivääri oli aseena."<br /><br />Kalle asusteli Mouhijärvellä ja oli kivityömies. Rakensi kivisiltoja. Kalle Lod oli työnjohtajana Putajan kivisillan rakennuksella. Kalle oli kivityömies ja hänellä oli oma työporukka. Heillä oli rakennuprojekteja Mouhijärvellä ja lähipitäjissä. Kalle otettiin kiinni Lahden suunnalla ja toimitettiin Hämeenlinnan vankileirille."<br /><br />Lämmin kiitos Samille viestistä! Punaisella puolella taistelleiden nimiä joutuu useasti kaivelemaan pöytäkirjoja selailemalla, joten tällaisten aineistosta vastaan tulevien löytöjen jakaminen on mahtava juttu. Kiinnostavia ovat myös taustatiedot Lodin toiminnasta ja mm. osuudesta Putajan kivisiltojen rakentamisessa.Tomihttps://www.blogger.com/profile/06585751248049724315noreply@blogger.com