Kartan laatimisaika on ikävä kyllä hämärän peitossa, osin sen
puutteellisten lähdemerkintöjen vuoksi. Sen alkuperäisen sijainnin tietäen
voisi myös ajoituksesta saada lisätietoja. Suodenniemen vanhan saarnahuoneen
sijainti siinä näkyy, joten sen perusteella ajoituksen voi rajata vuosien
1685 (jolloin ensimmäinen saarnahuone valmistui) ja 1831 (jolloin uusi kirkko
valmistui Koippurinmäelle) välille. Joku karttaa tutkiva voi löytää siitä
muitakin merkkejä, joilla ajoitusta voisi tarkentaa.
Vanha Pohjanlahden erätie oli edelleen käytössä tämän kulkureittejä kuvaavan kartan valmistuessa. Järvilinjareittiä Suodenniemeltä Laviaan kuljettiin kesät talvet. |
Toinen kiinnostava kulkuväylä meni Pajuniemen halki
Heinijärven rantaan ja sen yli kohti Kuorsumaata. Tämä lienee tunnettu
kuorsumaalaisten vanha kirkkotie, josta Suodenniemen historiakirjassa on
kerrottu. Tätä väylää on kai käytetty talvellakin, koska sen vieressä on Pajuniemen isojakokartan mukaan sijainnut Rekitie-nimisiä niittyjä. Tällä etapilla
tapahtui toukokuun 21. päivänä vuonna 1820 tunnettu onnettomuus, kun Kuorsumaan
Erolan torpparin Göran Henricsonin vene kaatui Heinijärvellä Keltinsaaren luona ja Henricson,
hänen kaksissakymmenissä olleet poikansa ja tyttärensä sekä kaksi muuta
veneessä ollutta hukkuivat.
Mielenkiintoinen on myös karttaan merkitty Mouhijärven puolelta
Kortejärvestä Märkäjärven kautta Kirkkojärvelle kulkenut reitti. Siitä on kirjoitettu täällä jo aikaisemmin. Jouko Saikkala selvitti jo 1930-luvulla, että reittiä oli
käytetty jo varhaisten eränkävijöiden toimesta matkattaessa Karkusta
nykyisen Merikarvian kohdalta Pohjanlahdelle. Kiinnostavaa nähdä, että väylää
näyttää käytetyn vielä tämän kartan laatimisen aikaan. Myös tuon eräreitin
eteläinen haara on sekin ollut vielä käytössä: se kulki Karkusta Mätikön,
Kirkkojärven ja Kallojärven kautta Mouhijärveen, josta ylös Kirkkojärvelle ja
siellä pohjoiseen reittiin yhdistyen kohti Laviaa.
Mouhijärvi oli monien reittien risteyskohta. Ainakin osa näistä reiteistä oli käytössä myös talvisin. |
Karttaan on merkitty myös useita vesiteitä, jotka ilmeisesti
ovat olleet tuohon aikaan kulkukelpoisia. Yksi tuollainen vesitie on
Alhajärvestä Mouhijärveen kulkenut oja. Siinä vettä ainakin lienee riittänyt,
sillä sen varrella on aikanaan ollut vesimyllykin. Heinijärvestä näyttää päässeen
Karhijärvelle – taas yksi uusi tieto vanhoista vesiteistä. Ja Sävin suuntaankin on
päässyt aika pitkälle vettä pitkin.
Kaikkiaan tämä alkuperältään vähän epäselväksi jäänyt kartta tarjoaa kiinnostavaa katseltavaa itse kullekin. Vanhoihin karttoihin tuntuu aina pätevän yksi sääntö: jokainen tekee niistä omat kiinnostavat löytönsä. Niin varmasti tästäkin.
Kaikkiaan tämä alkuperältään vähän epäselväksi jäänyt kartta tarjoaa kiinnostavaa katseltavaa itse kullekin. Vanhoihin karttoihin tuntuu aina pätevän yksi sääntö: jokainen tekee niistä omat kiinnostavat löytönsä. Niin varmasti tästäkin.
Lähteet:
Mouhijärven seudun kartta, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto.
Suodenniemen seurakunnan vuoden 1820 kuolleiden luettelo, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Peltomaa Seppo: Heinijärvi. Lawiaa: Lavia-Seuran joulujulkaisu 2012, s. 29-32.
Suodenniemen seurakunnan vuoden 1820 kuolleiden luettelo, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Peltomaa Seppo: Heinijärvi. Lawiaa: Lavia-Seuran joulujulkaisu 2012, s. 29-32.
Hieno kirjoitus! Johdatti selailemaan Arkistolaitoksen digitointeja. Joko sinulle tuttu "Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen kartat > Alue- ja rajakartat > * Geogr. Del...fördelte till efterfölliande Pastorater Ikalist, Kyrå, Mohijerfwi, Karku, Törfwis, Wässilaks, Lämpilä, Birkala, Messukylla, Kangasala, Årriwessi, Keuru och Rowessi. (MH MH 10/- -)"?
VastaaPoistaKiitos vinkistä ja ystävällisistä sanoista! En ollut tuota karttaa nähnyt mutta ilmeisesti se on vähän omaa kiinnostustani idempää (piti oikein ottaa Paikkatietoikkuna rinnalle auki että se selvisi). Voi kun olisi tästä länteen päin vielä yksi lehti olemassa! Äkkiä katsoen en sellaista alue- ja rajakartoista hoksannut.
Poista