perjantai 7. marraskuuta 2014

Havaintoja Suodenniemen vanhoista kulkureiteistä

Selailin tässä eräänä iltana Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistoa ja törmäsin kiinnostavaan vanhan Mouhijärven pitäjän kulkureittejä esittävään karttaan. En ole sellaista ennen nähnyt, vaikka olen joskus etsinytkin. Karttalöytö avasikin kiinnostavan ja harvinaisen ikkunan Suodenniemen kulkuteihin aikana ennen pitäjän nykyisten maanteiden valmistumista.

Kartan laatimisaika on ikävä kyllä hämärän peitossa, osin sen puutteellisten lähdemerkintöjen vuoksi. Sen alkuperäisen sijainnin tietäen voisi myös ajoituksesta saada lisätietoja. Suodenniemen vanhan saarnahuoneen sijainti siinä näkyy, joten sen perusteella ajoituksen voi rajata vuosien 1685 (jolloin ensimmäinen saarnahuone valmistui) ja 1831 (jolloin uusi kirkko valmistui Koippurinmäelle) välille. Joku karttaa tutkiva voi löytää siitä muitakin merkkejä, joilla ajoitusta voisi tarkentaa.

Vanha Pohjanlahden erätie oli edelleen käytössä tämän
kulkureittejä kuvaavan kartan valmistuessa. Järvilinjareittiä
Suodenniemeltä Laviaan kuljettiin kesät talvet.
Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi Suoden-, Palo-, Miekka- ja Lavijärven kautta kulkeneeseen väylään, jonka Johannes Maukonen jo toi esiin Pirulanvuorta koskevissa muistiinpanoissaan. Hän mainitsi reitin olleen ”jo ammon ajoista” käytetyn talvitien mutta lienee sitä käytetty kesälläkin ennen Suodenniemen ja Lavian välisen tien valmistumista. Maukosen mukaan tätä kautta kuljettiin Porin puoleen, mutta kartan perusteella Laviasta saattoi matkata muuallekin, kun tie haarautui siellä eri suuntiin.

Toinen kiinnostava kulkuväylä meni Pajuniemen halki Heinijärven rantaan ja sen yli kohti Kuorsumaata. Tämä lienee tunnettu kuorsumaalaisten vanha kirkkotie, josta Suodenniemen historiakirjassa on kerrottu. Tätä väylää on kai käytetty talvellakin, koska sen vieressä on Pajuniemen isojakokartan mukaan sijainnut Rekitie-nimisiä niittyjä. Tällä etapilla tapahtui toukokuun 21. päivänä vuonna 1820 tunnettu onnettomuus, kun Kuorsumaan Erolan torpparin Göran Henricsonin vene kaatui Heinijärvellä Keltinsaaren luona ja Henricson, hänen kaksissakymmenissä olleet poikansa ja tyttärensä sekä kaksi muuta veneessä ollutta hukkuivat.

Mielenkiintoinen on myös karttaan merkitty Mouhijärven puolelta Kortejärvestä Märkäjärven kautta Kirkkojärvelle kulkenut reitti. Siitä on kirjoitettu täällä jo aikaisemmin. Jouko Saikkala selvitti jo 1930-luvulla, että reittiä oli käytetty jo varhaisten eränkävijöiden toimesta matkattaessa Karkusta nykyisen Merikarvian kohdalta Pohjanlahdelle. Kiinnostavaa nähdä, että väylää näyttää käytetyn vielä tämän kartan laatimisen aikaan. Myös tuon eräreitin eteläinen haara on sekin ollut vielä käytössä: se kulki Karkusta Mätikön, Kirkkojärven ja Kallojärven kautta Mouhijärveen, josta ylös Kirkkojärvelle ja siellä pohjoiseen reittiin yhdistyen kohti Laviaa.

Mouhijärvi oli monien reittien risteyskohta. Ainakin osa
näistä reiteistä oli käytössä myös talvisin.
Näiden ennestään jossain määrin tiedossa olleiden väylien lisäksi kartta tarjoaa joitain ainakin itselleni vähemmän tuttuja reittejä. Nykyiseltä keskipitäjältä on päästy Mouhijärvelle Jyrmysjärven yli Hyynilänkankaan harjua seuraten Hyynilään, melkeinpä samaa reittiä kuin mihin sittemmin rakennettiin maantie. Kittilästä emäkirkolle päin on puolestaan päässyt Irriäisten ja Kallojärven kautta. Kiinnostava on myös Koivuniemen kylästä Lahdenperän suuntaan mennyt maareitti. Se lienee talvitie, koska Märkäjärvellä se kulkee vuoroin maalla ja vuoroin vedessä.

Karttaan on merkitty myös useita vesiteitä, jotka ilmeisesti ovat olleet tuohon aikaan kulkukelpoisia. Yksi tuollainen vesitie on Alhajärvestä Mouhijärveen kulkenut oja. Siinä vettä ainakin lienee riittänyt, sillä sen varrella on aikanaan ollut vesimyllykin. Heinijärvestä näyttää päässeen Karhijärvelle – taas yksi uusi tieto vanhoista vesiteistä. Ja Sävin suuntaankin on päässyt aika pitkälle vettä pitkin.

Kaikkiaan tämä alkuperältään vähän epäselväksi jäänyt kartta tarjoaa kiinnostavaa katseltavaa itse kullekin. Vanhoihin karttoihin tuntuu aina pätevän yksi sääntö: jokainen tekee niistä omat kiinnostavat löytönsä. Niin varmasti tästäkin.

Lähteet:
Mouhijärven seudun kartta, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto.
Suodenniemen seurakunnan vuoden 1820 kuolleiden luettelo, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Peltomaa Seppo: Heinijärvi. Lawiaa: Lavia-Seuran joulujulkaisu 2012, s. 29-32.

2 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus! Johdatti selailemaan Arkistolaitoksen digitointeja. Joko sinulle tuttu "Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen kartat > Alue- ja rajakartat > * Geogr. Del...fördelte till efterfölliande Pastorater Ikalist, Kyrå, Mohijerfwi, Karku, Törfwis, Wässilaks, Lämpilä, Birkala, Messukylla, Kangasala, Årriwessi, Keuru och Rowessi. (MH MH 10/- -)"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä ja ystävällisistä sanoista! En ollut tuota karttaa nähnyt mutta ilmeisesti se on vähän omaa kiinnostustani idempää (piti oikein ottaa Paikkatietoikkuna rinnalle auki että se selvisi). Voi kun olisi tästä länteen päin vielä yksi lehti olemassa! Äkkiä katsoen en sellaista alue- ja rajakartoista hoksannut.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...