Runoilijan jalanjäljillä

On kesä 1921. Kaksi teini-ikäistä poikaa, Kaarlo ja Olli, ovat kivunneet Suodenniemen kirkon kellotorniin. Sen lattialta he löytävät tervapääskyn poikasen, joka ei pääse omin voimin lentoon. Kaarlo nostaa hennon linnun kämmenissään ilmaan, minkä jälkeen se saa ilmaa siipiensä alle ja lennähtää aikailematta taivaan sineen. Kaksikko katsoo hetken sen perään ennen palaamista keskeytyneen seikkailunsa pariin.

Kaarlo Sarkia

Lueskelin joitain aikoja sitten Magnus Björkenheimin kirjoittamaa runoilija Kaarlo Sarkian elämäkertaa. Tiesin jo ennestään, että hän oli nuoruudessaan usein vieraillut täällä. Vanhempansa menettänyt Sarkia oli nimittäin ystävystynyt Pohjakylän koulussa opettajana toimineen Frans Tuomisen pojan Ollin kanssa heidän opiskellessaan Tyrvään yhteiskoulussa. Kaverukset viettivät sittemmin Tuomisella loma-aikojaan 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa. Etenkin kesä 1921 kului pitkälti Pohjakylän maisemissa.

Kirjaa lukiessa kävi ilmi, että Björkenheim oli kerännyt ilahduttavan paljon tietoja Sarkian oleskelusta Suodenniemellä. Osa tiedoista oli suoraan Olli Tuomiselta saatuja, kuten tuo alussa kerrottu pääskytarina. Pojat kuljeskelivat paljon pitäjän maisemissa muun muassa hyönteisiä keräten ja muutenkin luontoa tarkkaillen. He viettivät usein aikaa myös Vartian lähteellä nykyisen Alhontien varrella luonnon rauhasta nautiskellen. Olli Tuomisen pojan Vesa Tuomisen mukaan poikien ajanviettoon kuului myös jännittävämpiä retkiä, kuten käyntejä öisellä hautausmaalla.

Sarkian tiedetään kirjoittaneen jo nuorena mutta toisille hän ei tuotoksiaan vielä näyttänyt. Aikuisiällä hänen sanotaan polttaneen kaikki varhaiset tekstinsä. Björkenheim kertoo, että Sarkia kuitenkin käytti myöhemmän runoutensa lähteenä omia aikaisempia elämänkokemuksiaan. Hyönteisharrastus esimerkiksi on välittynyt Sarkian kirjoituksiin mutta suoranaisia Suodenniemi-muistojakin on niihin tallentunut. Björkenheim kertoo, että vuonna 1936 julkaistu runokokoelma Unen kaivo sisältää parikin Suodenniemeen liittyvää katkelmaa. Ensinnäkin alussa kuvattu tapahtuma Suodenniemen kirkon tornissa oli Björkenheimin tulkinnan mukaan tämän Elämä ja kauneus –runon tervapääskykohtauksen taustalla:

Suodenniemen kirkon tornilla
arvellaan olevan yhteys Sarkian runouteen.
Kuva: Mik@el, Wikimedia Commons.

”On tervapääsky pitkäsiipinen
iäksi ilmain mereen karkoitettu.
Se janonsakin viihtää lentäen
ja torniin korkeaan luo leposijan.
Mut joskus ylhäisen tuon katselijan
tavoittaa kaipaus luo tumman maan,
niin ikävöi tuo lentoon tarkoitettu
maan multaan tuoksuvaan,
niin vastustamaton sen valtaa kaipuu,
se että lennostaan maan syliin vaipuu.”

Tämä ihmiselämän kaaren tiivistävä säkeistö on niin hieno, että se pitäisi oikeastaan kehystää Suodenniemen kirkon eteiseen. Jos ei muusta syystä niin muistutukseksi runoilijan siellä vierailemisesta.

Toinen Suodenniemeltä alkunsa saanut runokatkelma sisältyy Björkenheimin mukaan kokoelman nimikkorunoon Unen kaivo. Se liittyy Pohjakylässä sijainneeseen Vartian lähteeseen. Olli Tuomisen mukaan hän löysi Kaarlon kanssa kerran lähteestä Koivuniemenjärvelle kulkeneesta laskuojasta rikkinäisen leilin, jota tarkastelivat pitkään. Siitä hetkestä otaksutaan kumpuavan nämä Unen kaivon rivit:

Vartian lähde ja siitä Koivuniemenjärveen laskeva oja
näkyvät tässä isonjaon täydennyskartassa vuodelta 1907.
Nykyisin lähde on syvennetty 4 metrin syvyiseksi ja sen
päälle on rakennettu vedenottamo. Oikealla näkyy
Jyrmysjärvi, vasemmassa alakulmassa kirkko.

”Pohjaan unen syvän lähteen
painuin, rikkinäinen leili.
Nukun veden syvän alla
avosilmin, puolin valvon
tuijotellen Pohjantähteen.
Korkealla, korkealla,
lailla toisen vedenkalvon
säihkyy avaruuden peili.”

Nuoruusvuosiensa jälkeen Sarkian ei tiedetä enää vierailleen Suodenniemellä. On kuitenkin hienoa ajatella, että täällä vietetty aika olisi näinkin selvästi jättänyt jälkensä hänen mieleensä ja runoihinsa.

Lähteet:
Björkenheim Magnus: Kaarlo Sarkia. WSOY, Porvoo 1952.
Levola Pentti: Muistikuvia Vartian lähteestä Suodenniemellä. Suodenniemen Joulu 2013, LC Suodenniemi, s. 26-28.
Sarkia Kaarlo: Runot. WSOY, Porvoo 1954.
Tuominen Vesa: Sulinista Sarkiaan - Jääskisestä Tuomiseen. Päiväämätön mielipidekirjoitus Yliopisto-lehden verkkokeskustelupalsta Agoralla [viitattu 28.12.2015].
Kaarlo Sarkian kuva: http://andrejkoymasky.com/liv/fam/bios1/sarkia01.html [viitattu 12.5.2015].
Karttapohja: Pohjakylän isonjaon täydennyskartta vuodelta 1907. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.