Suodenniemen nimen alkuperä

Suodenniemi-Seuran kotisivulla on viime keväästä saakka keskusteltu Suodenniemen nimen alkuperästä. Alusta saakka on tiedetty, että pitäjän nimi on syntynyt sen kylän nimestä, joka ennen oli pitäjän keskustaajama saarnahuoneineen ja hautausmaineen. Viimeisimpänä verkossa käytyyn keskusteluun osallistui nimimerkki Voisiko Lahdensuo selittää nimen?, joka mietti voisiko Suodenniemi olla alkuaan Valkijärven ja Kirkkojärven välissä sijainneen niemen nimi.

Mieleeni muistui valtionmetsien hiljattain päättyneen kulttuuriperintöinventoinnin päätösjulkaisu Metsiin kadonneet, jossa esiteltiin vinovalovarjosteiden avulla esiin saatuja kulttuuriperintökohteita. Varjosteiden avulla oli löydetty esimerkiksi viime jääkauden päättyessä syntyneiden sulamisvirtojen jokisuita, jotka ovat jo aikoja sitten kuivuneet ja sulautuneet osaksi maastoa.

Suodenniemen kylän alue ei ainakaan nykyisin enää muistuta niemeä,
sillä kylä sijaitsee tässä ortoilmakuvassa näkyvän Kirkkojärven pohjukassa.

Sain hiljattain vinkin, että varjosteita olisi saatavilla Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelun kautta, joten ryhdyin etsimään niitä toivoen, että niistä saisi jotakin irti näihin pohdintoihin liittyen. Varjosteiden tutkiminen osoittautui kiinnostavaksi puuhaksi, vaikka harjaantumaton silmä ei niissä mitään kovin mullistavaa havainnutkaan. Maaston muotoja niiden avulla pystyi kuitenkin hahmottamaan eri tavalla kuin tavallisesta kartasta tai edes maastossa liikkuessa.

Suodenniemen kylän ympäristöä tutkimalla varjosteista alkoi hahmottua kiinnostavia yksityiskohtia maan muodoista. Maastossakin on helppo havaita, että itse kylä on ympäristöään korkeammalla harjanteella mutta vasta näitä varjosteita tutkimalla näki, millaisia sen ympäristön korkeuserot ovat. Sekä kylän itä- että länsipuolella on huomattavan tasaisia alueita, jotka on jo vuosisatoja sitten otettu maanviljelyksen käyttöön. Maapohja on savea, kuten nykyisen Kirkkojärven pohjakin on. Voisiko olla niin, että nuo tasangot olisivat vuosisatoja sitten olleet Kirkkojärven lahtia, jotka ovat maankohoamisen seurauksena kuivuneet?

Vinovalovarjosteessa Suodenniemen kylän alueen pinnanmuodot tulevat
kiinnostavasti esiin. Näkyykö kuvassa myös muinainen Suodenniemi?
Kiinnostava yksityiskohta on kuvassa erottuva vanha hautausmaa,
jonka historian saatossa tehdyt maanajot ovat nostaneet
ympäröivää maastoa korkeammalle.

Tällainen mahdollisuus avaisi yhteyksiä useisiin jo olemassa oleviin teorioihin pitäjän nimen historiasta. Jos Suodenniemen kylän paikka on todella ennen muodostanut selkeän niemen, tukisi se seuran keskustelusivulla olevassa Kotimaisten kielten keskuksen kommentissa esiin tuotua ajatusta Suolenniemestä – eli siitä, että pitkulaiset järvet ja muut maanmuodot ovat usein saaneet suoli-alkuisen nimityksen. Tässä tapauksessa suoli voisi viitata sekä lähistöllä olevaan kapeaan ja pitkään järviketjuun että itse niemen muotoon. Koska niemen ympärillä mahdollisesti olleet vesialueet eivät ole voineet olla kovin syviä, ne ovat kenties olleet jo soistuvia lahtia ihmisten saapuessa alueelle. Se taas voisi tukea Heikki Ojansuun jo sata vuotta sitten esittämää teoriaa siitä, että Suodenniemi tarkoittaisikin Soidenniemeä. Se olisi luontevaakin, jos niemen molemmilla puolilla ovat olleet sittemmin kuivuneet ja pelloiksi muokatut suot.

Maa kohoaa Suodenniemen alueella edelleen noin 60 senttimetriä vuosisadassa. Kohotessaan maa myös kallistuu. Voikin olla, että tuosta Suodenniemen ajasta olla kulunut niin pitkään, ettei sillä vielä sijainnut kylää. Ihmisiä on silti kulkenut sen ohi jo kauan ennen asuttamista, sillä kuten tunnettua, nykyisen pitäjän läpi ja paikan ohi kulki Sastamalan Rautaveden ja Pohjanlahden yhdistänyt eräreitti. Ehkä paikka kannatti asuttaa vasta sitten, kun niemen ympärille oli maan kohoamisen seurauksena muodostunut viljelykelpoista maata? Juhani Piilosen Sastamalan historian mukaan kylän uskotaan olevan myöhäiskeskiaikainen eli sen ajatellaan syntyneen 1200-1500 –lukujen välillä. Kaikki tämä tarkoittaisi sitä, että Suodenniemen kylä on voinut saada nimensä sijaintipaikkansa mukaan. Niin tai näin, nimi on ollut jo 1500-luvulla siinä määrin vakiintunut, että vanhimmissakaan asiakirjoissa sitä ei esimerkiksi ole yritetty kääntää ruotsiksi, vaan mitä erilaisimmista kirjoitusasuista huolimatta niemi on aina ollut niemi.

Olisiko Suodenniemi voinut olla alkuaan tämän muotoinen? Punaisella
yhtenäisellä viivalla näkyy ehdottamani entinen rantaviiva. Katkoviivalla
merkitsin kohouman, joka korkeutensa puolesta olisi ehkä kuulunut
muinaiseen niemeen, mutta Kirkko-ojan notko lienee kuitenkin ollut veden
alla. Sekä vuoden 1796 isojakokartassa että vuoden 1914 täydennyskartassa
näkyvät kohouman molemmin puolin kulkevat ojat, jotka lienevät
varhaisempien aikojen vesiväyliä.

Tämä edellä esitetty ajatus Suodenniemen nimen alkuperästä ei ole väittämä vaan vain yksi arvaus aiempien teorioiden rinnalle ja niitä tukemaan. Voi olla, että Museovirastossa, Geologian tutkimuskeskus GTK:ssa ja muissa organisaatioissa työskentelevillä asiantuntijoilla olisi tähän selkeä tukeva tai poissulkeva näkemys, sillä jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta on ehkä jo olemassa tietokonemallinnuksia, josta maan kohoamisen ja kallistumisen vaikutukset vesistöihin ja rantaviivan kulloiseenkin sijaintiin kävisivät ilmi. Jatketaan siis keskustelua ja odotellaan samalla, tihkuuko aiheesta jossakin vaiheessa tutkittua tietoa.

(Vielä lopuksi tietoa vinovalovarjosteista kiinnostuneille: varjosteita pääsee katsomaan menemällä osoitteeseen www.paikkatietoikkuna.fi ja valitsemalla vasemmalle ilmestyvästä valikosta kohdan Karttaikkuna. Tämän jälkeen valitaan kohta Karttatasot ja esiin tulevasta valikosta ruksataan otsikon Korkeus alta löytyvä kohta Vinovalovarjoste.)

Lähteet:
Adel Vadim ja Seppä Johanna: Uusia kivikautisia löytöjä Sastamalasta: Suodenniemen arkeologinen inventointi 2007-2008. Pirkan maan alta (10), 2009.
Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2. 1300-1860. Vammalan kaupunki, Vammala 2007.
Karttapohjat: Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos.