Ruotusotilaiden mailla Pohjakylässä – osa 2

Kuninkaallisen Porin läänin jalkaväkirykmentin henkikomppanian ruotua 111 ylläpidettiin useiden kylien voimin. Makkosen yksinäistalo oli siinä osallisena 1/3 ruotumanttaalin osuudella, Pukan talo Pohjakylässä 1/4 osuudella ja Kittilän kylän Kurki puolen ruotumanttaalin osuudella. Ruotusotilastorppa oli rakennettu Makkosen talon läheisyyteen, mutta vuonna 1782 sitä ei ollut enää aikoihin asuttu. Makkoslaiset olivatkin ottaneet sen maat käyttöönsä ja suorittivat niistä heinää ja viljaa korvauksena ruotusotilaalle.

Ensimmäinen katselmusluetteloista löytämäni ruodun 111 sotilas on Jöran Larsson Nordanwäder, joka näyttää asettuneen hoitamaan tehtäväänsä vuonna 1711 eli Suuren Pohjan sodan aikana, pari vuotta ennen isonvihan alkua. Vuoden 1720 katselmusluettelossa ruodun mainitaan olevan tyhjillään, mikä antaisi ymmärtää, että Nordanwäderille olisi käynyt sodassa huonosti. Niin ei kuitenkaan ollut, sillä vuoden 1728 luettelossa hänen mainitaan pysytelleen maassa ja palanneen tehtäviinsä 13. joulukuuta 1721, kun venäläiset olivat poistuneet maasta. Hänen kautensa päättyi eroon vuonna 1724, jolloin ruodun uudeksi sotilaaksi nousi 21-vuotias Johan Nilsson Nordanwäder. Hän ehti palvella ruotua reilun kymmenen vuotta, kunnes oikeassa silmässä ollut vika katkaisi hänen sotilasuransa 17. kesäkuuta 1737.

Mahtaakohan joku näistä Albert Edelfeltin
maalauksen pojista olla suodenniemeläinen?
Voisi ollakin, sillä tässä rykmentissä
hekin palvelivat.

Kaikesta päätellen torpan asukkaat siirtyivät Makkosesta Pohjakylään näihin aikoihin, sillä vuodesta 1737 lähtien katselmusluetteloissa ruodun tietojen yhteydessä aletaan mainita vain Pohjakylän nimi. Lisäksi Johan Nilssonin seuraaja, Jöran Johansson Uhrwäder, näkyy Suodenniemen ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (vuodelta 1749) Pukan sivulla. Omasta mielestäni sekin viittaa Pohjakylään siirtymisen tuolloin jo tapahtuneen.

Vuoden 1778 isojakokarttaan on Pohjakylään piirretty vain yksi mutta sitäkin selkeämmin erottuva sotilaan asumus. Sen oletin kuuluneen ruodun 109 haltijalle mutta aivan varma asiasta ei voi olla. Joka tapauksessa tupia näyttää olleen vain yksi joten ruodun 111 sotilaat asuivat kenties jossakin Pukan rakennuksista tai sitten torppa on jäänyt piirtämättä sen todelliselle sijaintipaikalle. Pohjakylässä sijainneita sotilaan nautintaan kuuluneita maa-aloja oli ainakin nykyisen Sävintien varrella sekä nykyään kuivatusta Hoivasjärvestä Koivuniemenjärveen laskeneen Hoivasojan varrella.

Jöran Uhrwäder oli yksi niistä suodenniemeläisistä, jotka osallistuivat Viaporin rakentamiseen. Hänet määrättiin sinne vuonna 1754 ja vielä uudelleen seuraavana vuonna.

Uhrwäderin jälkeen vuonna 1760 ruotusotilaan toimen otti vastaan mouhijärveläinen Johan Matsson Kårtman. Hän kuitenkin kuoli punatautiin (rödsot) 25-vuotiaana 15. elokuuta 1762, ennen siirtymistään Suodenniemelle. Samana päivänä hänen perheensä menetti myös 2-vuotiaan tyttärensä Marian, joka menehtyi isorokkoon. Kårtmanin tilalle siirrettiin joulukuussa edellisessä jutussa mainittu Pommerin sotaan osallistunut Carl Packalen.

Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan rakennustyömaa oli aikansa suurin.
Telineillä tasapainoili useita suodenniemeläisiä, joista eräs oli
Pohjakylässä tuttu Jöran Uhrwäder. Kuva: Wikimedia Commons.

Packalen teki armeijassa nousujohteisen uran, sillä saapuessaan tähän ruotuun hän oli jo varusmestari (rustmästare) ja loppuvuonna 1782 hänet ylennettiin entisellä palkallaan muun muassa sairaanhoitotehtäviin osallistuneeksi esikunnan lippumieheksi (Stabs förare). Hän sairastui ja kuoli vuonna 1789, jolloin hänet korvasi melkein heti avustavaksi kutsuntakirjuriksi siirretty Anders Mexberg. Hänen tilalleen otettiin vuorostaan varamies Matts Mattsson Bjur, joka tuolloin hieman yli 30 vuoden ikäisenä oli ollut jo yli kymmenen vuotta armeijan rullissa.

Matts Mattsson Bjur palveli Pohjakylässä 1800-luvun alkuvuosiin saakka. Hän oli osallistunut palvelukseen Kustaa III:n sodan aikana ja alkoi sairastella. Iältään hän oli viisissäkymmenissä. Hänet sai eron ja eläkkeen kesäkuussa 1804. Seuraavana kesänä hänen tilalleen siirrettiin ruodusta numero 10 eli Vihattulasta läheltä nykyistä Sastamalan keskustaa Gustaf Reinhold Smed (tai Schmidt) –niminen nuorukainen, joka siirrettiin edelleen Euran komppaniaan aliupseeriksi jo paria vuotta myöhemmin.

Tämän Makkosesta Pohjakylään siirtyneen ruodun viimeiseksi sotilaaksi näyttää tulleen hämeenkyröläinen Michel Michelsson Bjur, joka otettiin tehtäväänsä lokakuussa 1807, Suomen sodan alla. Tämä tuolloin melkein 23-vuotias nuorukaisen sotilasura ruotuarmeijassa jäi kuitenkin lyhyeksi, kun satoja vuosia kestänyt kytkös Ruotsiin murtui ja uusi vaihe Suomen historiassa alkoi.

Lähteet:
Porin läänin jalkaväkirykmentin katselmusrullat ja värväysluettelot 1728-1808, Kansallisarkisto.
Suodenniemen ja Mouhijärven seurakuntien pää- ja rippikirjat sekä kuolleiden ja haudattujen luettelot, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Pohjakylän isojakokartta vuodelta 1778, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Makkosen (keskeneräinen) isojakokartta vuodelta 1782, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.