Jatkosodan ensimmäiset päivät

Kesäkuun puolivälissä 1941 pääosin varusmiehistä koottu Jalkaväkirykmentti 8 lähestyi hiljalleen reilun vuoden vanhaa Moskovan rauhan rajaa. Silloisista ja entisistä suodenniemeläisistä mukana olivat ainakin Arvo Ahola, Eino Huhtala, Ilmari Lehtimäki, Lauri Pihl, Heikki Riihimaa, Heikki Saari, Artturi Syrjänen ja Armas Vartti. Samaisen rykmentin ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppaniassa palvelustaan suoritti eräs Väinö Linna, joka tulisi vielä tekemään koko rykmentistä tunnetun.

Havuvaarasta Koirinvaaraan johtava tie. Kuva lienee otettu vain päivä sen
jälkeen kun 5. komppania eteni tästä joko tietä pitkin tai sitä metsän puolella
seuraillen. Alkuperäinen kuvateksti kuuluu näin: "JR 8:n hyökätessä
Havuvaarasta etelää kohti tien suunnassa, vihollinen kävi sitkeää
viivytystaistelua. Monin paikoin oli suoritettu laajoja murrostöitä. Lähellä
Koirinvaaraa yritti ryssä väijytystä kuvassa näkyvän hakkauksen kohdalla,
mutta ajettiin pakoon tykistötulella ja saartoliikkeellä."
Kuva: SA-kuva 31914.

Elettiin välirauhan aikaa. Kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri oli jännittynyt ja odottava. Sota tuntui lähestyvän lähestymistään, vaikka sen sanottiin kaukana olevankin. Uutisia kuunneltiin radiosta nyt tarkkaan ja kesäkuun 19. päivänä se tiesi kertoa Suomen puolueettomuutensa turvaamisen nimissä kutsuvan reserviläisiä ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Ne merkitsivät tosiasiassa kenttäarmeijan laittamista sotavalmiuteen, kuten oli käynyt myös talvisodan alla. 22. kesäkuuta saatiin puolestaan tietää, että Saksan sotaretki Neuvostoliittoa vastaan oli alkanut. Muutamaa päivää myöhemmin joukoille luettiin Adolf Hitlerin julistus sodan aloittamisesta ja vielä samana iltana presidentti Risto Ryti piti radiossa puheen, jossa totesi Neuvostoliiton jälleen käyneen rauhallisen Suomen kimppuun.

Jalkaväkirykmentti 8:n 5. komppanian ensimmäisiä hyökkäystoimia
jatkosodassa oli Havuvaaran kylän valtaus. Se koitui
suodenniemeläissyntyisen Heikki Riihimaan kohtaloksi.
Vasemmassa yläkulmassa näkyy tuolloinen ja nykyinen itärajamme.

Ensimmäiset sodan merkit Jalkaväkirykmentti 8:n keskuudessa saatiin lentokoneista, jotka tosin yleensä kaartelivat niin korkealla, että niiden kansallisuudesta oli vaikea saada selvää. Varsinaisiin sotatoimiin ryhdyttiin, kun 5. komppanian (5./JR 8) - jossa ainakin osa suodenniemeläisistä oli - pääosa ylitti rajan Tohmajärven Kenraalinkylän kohdalta 5.7.1941 klo 22.10. Panoksia sen ei tarvinnut tuhlata, kuten ei jo edellisenä päivänä samasta paikasta yli menneen komppanian 1. joukkueenkaan.

Heikki Riihimaa

Kun katselee vanhoja valokuvia, tulee vaikutelma, että sodan ensimmäiset päivät olivat lämpimiä ja kauniita kesäpäiviä. Sotapäiväkirjasta välittyy kuitenkin jännitys, jota epäselvä tilanne ja alkava tunkeutuminen rajan taakse aiheuttivat. Ensimmäinen kosketus viholliseen tapahtui aamuyön tunteina 6. heinäkuuta, minkä jälkeen kirjaan voitiin merkitä, että komppania oli saanut tulikasteensa. Tämä ensimmäinen laukaustenvaihto maksoi mouhijärveläisen korpraalin Into Tykin hengen.

Armas Vartti

5. komppanian ensimmäinen varsinainen sotatoimi oli Havuvaaran kylän valtaus. Se oli määrä toteuttaa aamuyöstä 9. heinäkuuta. Joukot ryhmittyivät hyökkäykseen klo 3.15 aamulla ja ryhtyivät hyökkäämään viittätoista minuuttia myöhemmin. Sotapäiväkirja kertoo, että ensimmäinen hyökkäys ei onnistunut ja se aloitettiin uudelleen klo 15.30. Kello 18 kylä oli lopulta suomalaisten hallussa. Nuo lyhyet merkinnät ja vilkaisu rykmentin tappioihin paljastavat, että ensimmäinen taistelu oli vaivalloinen ja raskas: kello 17 mennessä oli menetetty 9 miestä kaatuneina ja 16 haavoittuneina. Eräs haavoittuneista oli tamperelainen Heikki Riihimaa, joka menehtyi ollessaan kuljetettavana hoitoon 32. Kenttäsairaalaan. Hän oli jatkosodan ensimmäinen sankarivainaja, joka saateltiin myöhemmin Suodenniemen sankarihautausmaan multiin.

Artturi Syrjäsen hautakivi
Suodenniemen sankarihautausmaalla.

Rajusta ensitaistelusta huolimatta tie vei eteenpäin. Rajalta oli nyt edetty linnuntietä kymmenisen kilometriä ja hyökkäyksen suunta alkoi taittua kaakosta kohti etelää. Määränpääksi otettiin Soanlahden kuntaan kuulunut Koirinvaara, jota lähestyttiin jutun alun kuvassa näkyvää tietä seuraillen. Vaikka vihollisen miesvahvuus oli nyt selvästi vähäisempi kuin talvisodan päivinä, oli sillä runsaasti tykistöä käytettävissään. Koirinvaaran kansakoulua lähestyttäessä heinäkuun 11. päivänä jouduttiin kovaan kranaattisateeseen, jonka uhriksi joutui lahdenperäläinen sotamies Armas Vartti. Hän oli kaatuessaan 20-vuotias. Ilmari Lehtimäki haavoittui samassa rytäkässä. Jokseenkin samanlainen tapaus sattui vain muutamaa päivää myöhemmin, heinäkuun 15. päivä, kun 5. komppania osui jälleen kranaattikeskitykseen. Se niitti riveistä 13 miestä kaatuneina ja vähintään 12 haavoittuneina. Jälkimmäisten joukossa oli Suodenniemeltä sotamies Artturi Syrjänen, joka menehtyi joukkosidontapaikalla vammoihinsa vielä samana päivänä.

Armas Vartti kaatui Koirinvaaran kansakoululla vasemmassa yläkulmassa
olevan ympyrän tienoilla. Artturi Syrjänen puolestaan haavoittui kuolettavasti
Prolanvaaran (tai Brolanvaaran) pohjoispuolella oikeanpuoleisen ympyrän
alueella. Vasemmassa alakulmassa näkyy alueen suurin järvi, Jänisjärvi.

Jatkosodan ensimmäiset päivät olivat Jalkaväkirykmentti 8 osalta jännityksen, lämpimän kesän, sodankäynnin harjoittelun ja huomattavan raskaiden tappioiden aikaa. Ryntäys kohti itää oli kuitenkin alkanut ja toiveet olivat yleensä ottaen korkealla. Sitä miten sodassa kävisi ja kauanko se kestäisi, eivät rykmentin jo kovia kokeneet nuorukaiset voineet vielä aavistaa.

Lähteet:
Jalkaväkirykmentti 8:n 5. komppanian (5./JR 8) sotapäiväkirja (SPK 9800), Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.

Jalkaväkirykmentti 8:n II pataljoonan (II/JR 8) sotapäiväkirja (SPK 9876), Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta, Kansallisarkisto.

Jankkari Sakari: Kunniavelkamme sotaveteraaneille ja kotiseudulle: Suodenniemen veteraanimatrikkeli: elämää sodissa ja kotirintamalla vuosina 1939-1945. Suodenniemi 2007.
Jatkosodan historia 1. WSOY, Porvoo 1988. 

Karttapohjat: Karjalankartat.fi, Maanmittauslaitos.
Kaatuneiden kuvat tekijän luvalla yllämainitusta Jankkarin kirjasta.