Luontouutisia yli sadan vuoden takaa

Nyt kun kesä on tarjonnut tavallista enemmän mahdollisuuksia sisällä oleskeluun, päädyin historialliseen sanomalehtikirjastoon lueskelemaan vanhoja Suodenniemeen liittyviä uutisia. Päätin katsella, millaisia luontojuttuja pitäjästä lehtiin kirjoitettiin. Niitä löytyikin mutta niin monta, että niistä sai koottua tänne eräänlaisen kesäkevennyksen toisinaan raskaampien aiheiden rinnalle.

Pitäjässä tavatut hirvet päätyivät entisaikaan useammankin kerran
lehtien palstoille. Nämä ruokailevat sarvipäät puolestaan nähtiin
Suomen metsästyslehdessä vuonna 1909.

Vanhin löytämäni luontoon liittyvä uutinen julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä helmikuussa 1860. Toimitukseen oli saapunut tieto, jonka mukaan Mouhijärvessä oli edellisessä syyskuussa tehty poikkeuksellinen havainto, kun yli 10-kiloinen hauki oli syönyt sorsan. Uutinen meni kokonaisuudessaan näin: ”Puolen toista leiviskän [1 leiviskä = 8,5 kg] painava hauki nieli veden päällä uiskentelevan suorsan. Tästä kun hauki parka oli läkähtymäisillään ja hengen pyytelyksissä päristeli veden pinnalla, nähtiin se soutovenhe-väeltä ja haalottiin käsin ylös vedestä. Suorsan nokka oli jo tullut näkyviin hauven kusittimesta [=kidusaukosta].

Lehdistä löytyi toinenkin haukiaiheinen uutinen. Ajankohta oli toukokuun alku vuonna 1884, jolloin Kourajärvestä pyydettiin sokea hauki. Sen silmät olivat maidonvalkoiset mutta muuten kala oli ollut aivan normaali. Se oli yhtä vilkasliikkeinen kuin samassa pyydyksessä ollut lajikumppaninsa eikä merkkejä laihtumisesta näkynyt. Uutisen mukaan pyytäjät säilöivät kalan pään väkiviinaan mahdollista myöhempää tutkimuskäyttöä varten.

Aamulehti 6.8.1889.

Uutisen arvoinen oli myös lahna, joka 8. kesäkuuta 1895 ui Malakias Perttalan nuottaan Sävin Lamminjärvellä. Otus painoi 4 kiloa ja sen päässä erottui aikalaisten mukaan ”sammalen utuja” ja sarven nysät. Saaliina se lienee ollut vanhanakin kalana parempi kuin se leiviskän painoinen metsäsika eli mäyrä, jonka muuan seurakuntalainen viereisen uutisen mukaan sai katiskaansa 24. heinäkuuta 1889.

Suurten ja epätavallisten kalojen lisäksi pitäjän hirvet pääsivät toisinaan lehtien sivuille. 1800-luvulla Suomen hirvikanta oli niin loppuun metsästetty, ettei kruunupäitä juuri koskaan päässyt näkemään. Siksi kohtaamisista uutisoitiin vähän samaan tapaan kuin albiinohirvistä nykyään. Aamulehteen kirjoitettiin lokakuussa 1889 alla oleva hauska kertomus Kirkko- ja Kourajärvessä uineesta sarvipäästä. Jutusta ilmenee hyvin kannan pienuus, kun yhtä ja samaa eläintä voitiin seurailla eri alueilla ja sillä oletuksella, että kyse todella oli samasta yksilöstä.

Nimimerkki Joppi raportoi Suodenniemen tapahtumista
Aamulehteen. Lokakuun 19. päivänä 1889 kunnallisvaalien
lisäksi uutiskynnyksen ylitti pitäjässä nähty hirvi.

Toisessa löytämässäni kertomuksessa hirviä tavattiin Leppälammilla Hakalan torpan kaurahalmeessa. Eläimet näyttävät jälleen herättäneet suurta huomiota. Tampereen Uutisten jutun mukaan ”kruunupäät olivat niin rohkeita, etteivät tahtoneet jättää hyvää ruoka-laiduntansa, vaikka ihmisiä tuli naapuriasunnoistakin, paitsi Hakalan väkeä, harvinaisia eläimiä ihailemaan. Niistä oli yksi jo syönyt niin vahvan aamiaisen, että oli heittäytynyt pellolle pitkäksensä palaansa painamaan, jolla ajalla kaksi oli seisoallansa vieressä. Viime syyskuun lopulla nähtiin myöskin yksi hirvi Lahdenperän kylässä Hujulahden talon maalla.”

Vähitellen kituva hirvikanta alkoi elpyä ja uutiset sitä myöden muuttua. Helmikuussa 1908 Satakunnan Sanomissa kerrottiin Suodenniemellä tapahtuneesta salakaadosta. Tapahtumapaikkana oli Taipaleen kylässä sijainnut Sarkosen perämetsä eli ilmeisesti Latvajärven ja Raistamojärven välinen alue, joka nykyisissä kartoissa mainitaan Heikkilänvuoren nimellä. Pitäjän poliisikonstaapeli Johan Helin takavarikoi paikalta hirven nahkan ja lihat lukuun ottamatta toista reittä ja lapaa, jotka olivat jo päätyneet salakaatajien matkaan. Uutisen mukaan ”hirvi oli nähtävästi ammuttu [tammikuun 28. päivää] edellisenä sunnuntaina ja maanantain vastaisena yönä nyletty ja kappaloittu.” Salakaadot näyttävät olleen yleistymään päin, sillä saman jutun mukaan ”noin kymmenkunta hirveä on yhdessä laumassa viime aikoina liikuskellut paikkakunnalla. Jäljistä päätellen on useampi niistä kuitenkin joutunut kadoksiin, luultavasti samojen salametsästäjäin kautta menettäneet henkensä.”

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1898 leppälammilaiset kokoontuivat ihailemaan
Hakalan torpan kaurapellossa ruokailleita hirviä.
Kartta: Leppälammin kylän isonjaon järjestelynkartta vuodelta 1909.
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kansallisarkisto.

Juttuja lukiessani haaviin tarttui myös muutama luonnon ennätys. Vuosi 1892 näyttää tämän kapeaakin kapeamman otannan perusteella olleen hyvä satovuosi, sillä Putajan sahalla päästiin jo heinäkuun puolessa välissä nauttimaan uusista perunoista, jotka olivat vieläpä kookkaita. Samana vuonna Suodenniemeltä Wilhelm Grönroosin pellosta löydettiin kaurantähkä, jonka 245 jyvää kiikkuivat 13 desimetrin pituisen oljen kannattelemana.

Kun tässä kirjoituksessa jutun aiheina ovat tähän mennessä olleet kalat, nisäkkäät ja kasvikunnan edustajat niin olkoon viimeisen uutisen aiheena linnut. Aamulehden mukaan pääskysenpesien määrässä tehtiin vuonna 1905 ”rekordi” Taipaleessa Kotajoella. Siellä pesiä oli peräti 23 kappaletta, vieläpä saman räystään alla.

Lähteet:
Uutiset Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
- sorsan syönyt hauki (Sanomia Turusta 24.2.1860)
- sokea hauki (Uusi Suometar 16.5.1884)
- katiskaan uinut mäyrä (Aamulehti 6.8.1889)
- keskipitäjällä uinut hirvi (Aamulehti 19.10.1889)
- Putajan uudet perunat (Pohjalainen 26.7.1892)
- suuri kaurantähkä (Tampereen Uutiset 23.9.1892)
- suuri lahna (Tampereen Uutiset 14.6.1895)
- hirvet Hakalan pellolla (Tampereen Uutiset 13.9.1898)
- Kotajoen pääskysenpesät (Aamulehti 6.8.1905)
- salametsästystä Taipaleessa (Satakunnan Sanomat 5.2.1908)
Hirvien kuva: Suomen metsästyslehti: Suomen metsästys- ja metsästyshoitoyhdistysten äänenkannattaja nro 1/1909, Historiallinen sanomalehtikirjasto.