Kylistään pitäjä muodostuu

Vajaa kymmenen vuotta sitten olin ihmeissäni. Lueskelin Suodenniemen sisällissodan aikaisiin tapahtumiin liittyviä valtiorikosoikeuksien pöytäkirjoja. Eräässä niistä todistajaksi kutsuttu Kukkulan talon isäntä Evert Mäntylä kertoi asuvansa Kittilän kylässä, josta oli Saksan talolle matkaa noin kahdeksan kilometriä. Tieto oli yllättävä, sillä Saksan talo oli keskeisellä paikalla siinä Kittilän kylässä jonka tunsin. Tuolloisten tietojeni mukaan kahdeksan kilometrin päässä siitä sijaitsi aivan muuta kuin Kittilää, Kukkulan olisin sijoittanut lähinnä Taipaleen kylään kuuluvaksi. Vasta myöhemmin kun pitäjänkartat tulivat Digitaaliarkistoon opin, että Kukkulan talo sijaitsee Kittilän kylän ikivanhalla Lumiaistenmaan ulkopalstalla.

Tänä keväänä kyläkysymys nousi uudelleen pintaan meneillään olevan kirjaprojektin myötä. Siinä yhteydessä sain Maritalta vinkin, että kylien alueiden jäljille pääsisi kiinteistötunnuksia tutkimalla. Ne näkee helpoimmin Paikkatietoikkuna.fi –palvelusta, kun siinä menee Karttaikkunaan ja valitsee Karttatasoista Kiinteistöt ja ruksaa sitten esiin tulevasta listasta kohdat Kiinteistöjaotus ja Kiinteistötunnukset. Aikani tunnuksia tutkittuani olin jo oppinut paljonkin Suodenniemen kylistä. Kokonaiskuvan saamiseksi alkoi tehdä mieli saattaa ne kaikki yhdelle kartalle. Valmista karttaa ei Maanmittauslaitoksen valikoimista löytynyt mutta sain sen Rovaniemen toimipisteestä ystävällisen tarjouksen tarkoitukseen sopivan kartan laatimisesta.

Kartta tuli aikanaan postissa ja lasten värikynät pääsivät uuteen työhönsä. Valmistuessaan kartta paljasti lukuisia tietoja, joista en ainakaan itse ole aiemmin ollut perillä. Aiemmin olen täällä blogissa puolustanut vanhojen verotustietojen perusteella aikanaan syntynyttä näkemystä, että Taipaleen kylä olisi Suodenniemen kylistä vanhin. Mielestäni karttakin tukee samaa käsitystä kun katsoo, kuinka laaja alun perin kolmen talon -  Isontalon, Prusin ja Turpan – muodostama Taipaleen kylä on. Koon merkitys paljastuu, kun sitä vertaa toiseen alkuaan kolmen talon kylään eli Rossin, Kelan ja Kurjen muodostamaan Kittilään. Lisäksi Taipaleen osalta on myös muistettava, että alkuperäiseen Märkätaipaleeseen, josta Taipale myöhemmin lohkesi, kuuluivat myös nykyiset Sävi ja Peräkunta sekä Lahdenperän länsiosat Toijasjokeen saakka.

Kyläkartta perustuu Paikkatietoikkuna-palvelussa näkyvään kiinteistö-
jaotukseen sekä kiinteistötunnuksiin. Halutessasi voit avata kartasta
tarkemman version täältä.

Kartassa on myös paljon jänniä yksityiskohtia: Kirkkojärven keskellä oleva suhteellisen pieni Osmansaari on jaettu melkeinpä puoliksi Pohjakylän ja Suodenniemen kylien kesken mutta kuuluupa siitä yksi nurkka myös Kittilän kylälle. Kittilällä on paljon palstoja eri puolilla pitäjää, muun muassa Leppi- ja Kourajoen varsilla sekä Koivuniemenjärven ja Kourajärvenkin rannoilla. Sen kuten muidenkin kylien alueet ovat muodostuneet pääasiassa isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla kun kylien alueita yhtenäistettiin. Juuri nuo pitäjän sisällä ja sen ulkopuolellakin sijainneet ja yhä sijaitsevat ulkopalstat saattavat kylätonttien ohella olla paljon vanhempiakin. Varsinais-Suomessa vanhimpien niistä arvellaan olevan jopa rautakautisia.

Eräs jännä yksityiskohta liittyy myös Vanhankirkonlahden länsipuolella olevaan Valk(i)järveen. Järven eteläpuolella ranta kuuluu Suodenniemen kylään mutta vesi Kittilään. Samoin Suodenniemen keskustassa sijaitseva urheilukenttä on lähes kokonaan Pohjakylän alueella, mutta sitä kierrettäessä lounaisin kaarre juostaan Kittilän puolella.

Vesistöjen osalta kylät poikkeavat toisistaan. Pajuniemessä esimerkiksi kaikki sen alueella olevat lammet ja järvet kuuluvat siihen mutta viereisessä Suodenniemen kylässä ei yksikään. Siellä ne ovat yhteisiä vesialueita. Samalla tavalla suurimmat maantiet eivät kuulu kylien alueisiin vaikka niiden halki kulkevatkin. Pienemmät tiet sitä vastoin ovat kyliin kuuluvia.

Eräs kiinnostava kohde kartalla ovat Suodenniemellä sijaitsevat mouhijärveläisten kylien alueet. Yksi jännimmistä on Vesunti, jonka pääosat sijaitsevat Mouhijärven etelärannalla Suodenniemen ulkopuolella. Sillä on kuitenkin pieniä alueita Mouhi- eli Kiikoisjoen varrella pitäjän eteläosassa mutta löytyypä sen omistus myös Sävijärven eteläsyrjältä Sävijoen alkuvaiheilta. Luulen, että tällaiset omistukset kielivät nekin osaltaan asutuksen varhaisvaiheista. Kiinnostava on myös Kourajoen alajuoksulla sijaitseva Nakinniemi eli Nakiniemi, jonka noin 15 hehtaarin ala on jaettu laskutavasta riippuen kaikkiaan kahdeksasta yhdeksään kylän kesken. Millainenkohan tarina ja rajankäynti tuohon niemeen mahtaakaan liittyä?

Kaikki kylien alueiden sekoittumiset eivät kuitenkaan ole vielä kovin vanhoja. Esimerkiksi Kittilän kylän itäosassa näkyy pieni Pohjakylään kuuluva alue ja Pohjakylässä taas Kittilään kuuluva saareke. Luulen, että tämä muutos liittyy omien Pohjakylässä asuneiden isovanhempieni 1980-luvun alussa tekemään maiden vaihtoon. Alat nimittäin kun ovat tarkalleen samat kuin tuossa vaihdossa omistajaa vaihtaneet maakappaleet.

Kylien piirteistä ja erikoisuuksista voisi kirjoittaa enemmänkin mutta kartta voi myös hyvin puhua omasta puolestaan. Joitain virheitäkin siinä voi toki vielä olla ja niistä voi vaikka tuohon alle kommentoida. Epäselvät kohdat kannattaa tarkistaa Paikkatietoikkunasta alussa olevan ohjeen avulla.

Lähteet:
Paikkatietoikkuna-palvelussa näkyvät kiinteistöjaotusta ja -tunnuksia koskevat tiedot, Maanmittauslaitos.
Luettelo kylätunnuksista, Maanmittauslaitos.