torstai 25. toukokuuta 2017

Espanjantauti oli tuttu vieras Suodenniemelläkin

Vuonna 1918 kuultiin Espanjasta pelottavia uutisia. Siellä oli tavattu vaarallista influenssaa, joka kaatoi kansaa sairasvuoteelle. Maan kuningaskin oli sänkypotilaana. Tautiin kuului liittyvän myös poikkeuksellisen korkea kuolleisuus ja se niitti erityisesti parhaassa iässä olleita 20-40-vuotiaita ihmisiä. Mitä ei vielä tiedetty, oli se, että influenssa koetteli myös Ranskaa, jonka meneillään olleesta maailmansodasta johtunut sensuuri esti tautitapauksista kertomisen. Tauti jäikin hieman epäreilusti historiaan espanjantaudin nimellä. Se raivosi ennennäkemättömällä voimalla sairastuttaen 20 tai jopa 50 prosenttia maailman ihmisistä. Hautaan se vei 50-100 miljoonaa heistä, joista Suomessa ehkä noin 25 000 ihmistä.

Juho Karo oli Suodenniemeltä ensimmäinen,
jonka kuolemaan espanjantauti yhdistettiin.
Tämä hänen kuolinilmoituksensa julkaistiin
Satakunnan Kansassa 21.11.1918.
Taudin epäillään saaneen alkunsa Kansasista Yhdysvalloista, josta se levisi Länsi-Eurooppaan sinne saapuneiden amerikkalaissotilaiden mukana. Saattoi se tosin olla Euroopastakin lähtöisin. Sieltä se joka tapauksessa levisi ympäri maailmaa säästämättä inuitien syrjäisiä kyliä sen enempää kuin Tyynenmeren kaukaisia saariakaan. Suomeen tauti levisi syksyllä 1918.

Espanjantaudin vaikutukset Suodenniemellä ovat kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa kuultuani taudista kertovan radio-ohjelman. Tapahtumien päälähde, Suodenniemen seurakunnan kuolleiden luettelo vuosilta 1918-1920 on kuitenkin ollut visusti Sastamalan seurakunnan suojissa. Suunnilleen kuukausi sitten tapahtui mieluisa käänne, kun Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen aktiivit kävivät sen siellä kuvaamassa. Digitoitu luettelo onkin nyt yhdistyksen jäsensivuilla myös kaltaisteni kotisohvalla viihtyvien ulottuvilla. Kiitos siitä ahkerille vapaaehtoisille!

Kuolleiden luetteloa tutkimalla kävi ilmi, että marraskuussa 1918 keuhkokuumeen uhriksi joutuneiden määrä Suodenniemellä kääntyi jyrkkään kasvuun. Se viittaa espanjantaudin saapumiseen paikkakunnalle, sillä keuhkokuume oli ja on voimakkaan influenssan tavallinen jälkitauti. Tuon ajan antibiootittomassa maailmassa se koitui monen kohtaloksi. Kävinkin luettelon kuolinsyysarakkeista läpi niin keuhkokuume- kuin espanjantautitapaukset ja merkitsin tulokset yhdessä ja erikseen oheisiin kaavioihin.

Influenssapandemian aikana myös keuhkokuumekuolleisuus nousi
huippuunsa. Ilmiöt todennäköisesti liittyivät toisiinsa. Espanjantautia
merkittiin kuolinsyyksi huomattavan pitkään, mutta kaavion
ensimmäisten ja viimeisten vuosien keuhkokuumekuolemat eivät ilmeisesti
liity espanjantautiin. Ne ovat mukana osoittamassa keuhkokuumekuolemien
tavanomaista tasoa. Vuoden 1918 keuhkokuumetapauksista yksi
on epävarma ja vuoden 1919 tapauksista yksi osui Amerikkaan siirtolaiseksi
lähteneen suodenniemeläisen kohdalle.
Ensimmäinen suoraan espanjantautiin viittaava merkintä Suodenniemellä koskee pajuniemeläistä Juho Karoa, jonka 14.11.1918 tapahtuneen kuoleman syyksi on luetteloon merkitty keuhkokuume (espanjalainen). Tuolloin tauti selvästi jo jylläsi pitäjässä, koska espanjalaiseen tai keuhkokuumeeseen menehtyneitä oli yksin marraskuussa kolme – saman verran kuin keuhkokuumeeseen kuolleita vuosien 1914-1916 aikana yhteensä. Vuonna 1919 keuhkokuumeeseen menehtyneitä oli viisi (plus yksi siihen Amerikassa kuollut suodenniemeläinen siirtolainen) mutta espanjantautiin ei yllättäen yhtään. Tämäkin todistaa mielestäni siitä, että espanjantauti joko diagnosoitiin toisinaan keuhkokuumeeksi tai influenssa eteni usein keuhkokuumevaiheeseen, mikä sitten oli lopullinen kuolinsyy.

Influenssa- ja keuhkokuumekuolleisuus pysyi Suodenniemellä korkealla vielä vuosina 1920-1922 vaatien yhteensä 16 uhria. Koska influenssapandemian katsotaan päättyneen vuoden 1920 loppuun mennessä, on erikoista, että vuosina 1921-1922 espanjantauti merkittiin edelleen kuolinsyyksi seitsemän kertaa ja kerran vielä vuonna 1924. Voi olla, että muutkin influenssat diagnosoitiin espanjantaudiksi vielä jonkin aikaa pandemian päättymisen jälkeen. Joka tapauksessa keuhkokuumekuolleisuus palasi takaisin vuosien 1914-1917 tasolle vasta vuosina 1923-1925 vietyään siinä välissä pitäjän suunnilleen 3000 asukkaasta noin prosentin ennenaikaiseen hautaan. Vaikka kuolleiden luku oli korkea, se onneksi oli oleellisesti pienempi kuin taudin pahimmin runtelemalla seudulla: kaukana Inarissa espanjantauti vei melkein kymmenen prosenttia pitäjän väestöstä vain kahdessa kuukaudessa.

Influenssa iski kovaa nuorimpaan ikäryhmään. Alle 2-vuotiaita uhreja
oli kymmenkunta. Kuolinsyyksi todettiin tavallisesti keuhkokuume. Vain
vanhimmassa ikäryhmässä espanjantautia havaittiin sitä useammin.
Huomioitakoon tässäkin, että vanhimmassa ikäluokassa yksi
keuhkokuumekuolemista on epävarma ja 20-39 -vuotiaiden ryhmässä
yksi on Amerikassa siirtolaisena menehtynyt.
Espanjantaudin uhrien luetteloa tutkiessa huomio kiinnittyy moniin raskaisiin tragedioihin. Kuten sanottu, tavallisesti espanjantauti vei parhaassa työiässä olevia 20-40-vuotiaita ja sen ajatellaan usein kohdelleen lempeämmin lapsia ja vanhuksia. Suodenniemellä uhreiksi joutuivat kuitenkin usein pikkulapset, sillä vuosien 1918-1923 aikana hieman yli 30 uhrista yhdeksän oli alle 2-vuotiaita – siis useampi kuin joka neljäs. Samassa ajassa luultavasti sadat suodenniemeläiset olivat sairastaneet taudin ja saaneet sitä vastaan elinikäisen suojan.

Eräs huomiota herättävä kohtalo korkean keuhkokuumekuolleisuuden ajalta on taipalelaisen Selma Kotajoen menehtyminen toukokuussa 1922: kun perheen isä Vihtori oli surmattu sisällissodan aikana, jätti Selman kuolema orvoiksi viisi alaikäistä lasta.

Kuolleet haudattiin luultavimmin nykyiselle vanhalle hautausmaalle. Kari Vestolan kokoaman luettelon perusteella Juho Ahosen, Matilda Kepulin, Selma Kotajoen, Elli Lähteenmäen, Heikki Mustapään ja Juha Rintasen hautakivet ovat siellä edelleen olemassa.

Espanjantauti on surullinen jakso influenssan historiassa. Sen voimasta kertoo sekin, että kun tutkijaryhmä vuonna 2006 eristi ikiroutaan haudatusta vainajasta toimintakykyisen viruksen, sen havaittiin lisääntyvän 50-kertaisella nopeudella tavalliseen kausi-influenssavirukseen verrattuna. Uutta pandemiaa on ennustettu viime aikoina useasti, mutta onneksi ennusteet ovat jääneet toteutumatta. Toivoa sopii, että jos vaaralliseksi muuntunut influenssa jälleen palaa, pääsimme siitä vähemmällä kuin mitä esi-isämme satakunta vuotta sitten.

Lähteet:
Suodenniemen seurakunnan kuolleiden luettelo (vuodet 1914-1925), Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) kuvatietokanta.
Kärjä Anu-Maija: Espanjantauti – influenssapandemioista pahin. Ylen Akuutin verkkosivu.
Linnanmäki Eila: Espanjantauti Suomessa: influenssapandemia 1918-1920. SKS, Helsinki 2005.
Linnanmäki Eila: Kun espanjantauti riehui Suomessa: influenssaepidemia vv. 1918-1920.
Raivio Jarmo: Espanjantauti: vanha tappaja herätettiin henkiin. Suomen Kuvalehti 2005.
1918 flu pandemic, Wikipedia.
Lehtileike: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Kansalliskirjasto.


Espanjantautiin tai keuhkokuumeeseen Suodenniemellä
vuosina 1918-1925 menehtyneet järjestettynä kylittäin aikajärjestykseen

nimi
kylä
kuolinaika
kuolinsyy*
ikä
Juho Ville Mäkipää
Eskola
11.12.1918
keuhkokuume??
73 v
Juho Vihtori Ahonen
Eskola
18.5.1922
keuhkokuume
48 v
Frans Vihtori Peltonen**
Jalkavala
15.6.1918
pneumonia
[=keuhkokuume]
45 v
Urho Iisakki Fransinpoika
Huhdanpää
Kiikoinen
12.11.1918
influenssa
1 v
Juha Juhonpoika Rintanen
Kittilä
19.1.1919
keuhkokuume
45 v
Frans Eemeli Haapaniemi***
Kittilä
25.8.1919
keuhkokuume
27 v
Elli Maria Myllymäki
Kouraniemi
7.1.1922
espanjantauti
1 v
Heikki Aukusti Mustapää
Lahdenperä
15.5.1921
keuhkokuume
11 kk
Arvo Vihtori Vartti
Lahdenperä
17.9.1921
keuhkokuume
2 kk
Johannes Anselmi Hykkyri
Leppälammi
29.5.1918
keuhkokuume
22 v
Vilhelmiina Vuoltee
Leppälammi
6.12.1921
espanjantauti
72 v
Helmi Heleena Mäkelä
Makkonen
27.11.1918
espanjalainen
2 v
Juho Ville Juhonpoika Karo
Pajuniemi
14.11.1918
keuhkokuume
(espanjalainen)
60 v
Eino Einari Aaltonen
Pajuniemi
29.12.1919
keuhkokuume
3 kk
Matilda Kallentytär Kepuli
Pajuniemi
28.1.1922
espanjantauti
63 v
Esteri Kyllikki Haavisto
Pajuniemi
22.3.1923
keuhkokuume
8 kk
Kaarle Aleksius Männistö
Pajuniemi
23.4.1925
pneumonia
42 v
Vihtori Fabian Heikkilä
Peräkunta
7.8.1919
keuhkokuume
20 v
Hilma Karoliina Näätäkoski
Peräkunta
16.2.1920
espanjantauti
55 v
Kaarle Jalmari Haavisto
Peräkunta
17.2.1920
espanjantauti
39 v
Iivari Alakalhunmaa
Peräkunta
24.1.1924
espanjantauti
9 v
Kaarlo Ilmari Uusimaa
Pohjakylä
4.1.1920
keuhkokuume
1 v
Matilda Aho
Pohjakylä
19.11.1921
espanjantauti
19 v
Alfred Grönroos
Pohjakylä
23.1.1922
espanjantauti
66 v
Juho Kustaa Rajamäki
Suodenniemi
27.1.1919
keuhkokuume
66 v
Hilma Juhontytär Mansikkamäki
Sävi
16.9.1918
keuhkokuume
31 v
Martta Susanna Kalliomäki
Sävi
16.4.1919
keuhkokuume
1 kk
Toivo Kalliomäki
Sävi
16.2.1920
espanjantauti
28 v
Emma Maria Setälä
Sävi
1.12.1921
espanjantauti
30 v
Elli Esteri Lähteenmäki
Sävi
21.1.1923
keuhkokuume
10 kk
Suoma Maria Alpiinuksentytär
Vilenius
Taipale
19.11.1919
keuhkokuume
20 v
Nestori Myllymäki
Taipale
1.4.1921
keuhkokuume
38 v
Iida Vilhelmiina Nieminen
Taipale
22.12.1921
keuhkokuume
17 v
Selma Karoliina Kotajoki
Taipale
15.5.1922
espanjantauti
50 v

* Taulukko sisältää kaikki mainittuna aikana keuhkokuumeeseen tai espanjantautiin kuolleiksi ilmoitetut. Koska keuhkokuumeen saattoi tietenkin saada ilman influenssaakin, lienee taulukossa muutama espanjantaudista riippumatta menehtynyt. Tavallisena aikana keuhkokuumekuolemia oli Suodenniemellä 0-2 tapausta vuodessa.
** Kuoli Lahden sotavankileirillä.
*** Kuoli Amerikassa.

2 kommenttia:

  1. Lisäyksenä tähän tarinaan, että Suodenniemen ensimmäisen espanjantaudin uhrin Juho Karon hautapaikka ei olekaan vanhalla hautausmaalla vaan kirkkohautausmaalla sankarihautausmaata lähinnä olevassa rivissä.

    Tämä Suodenniemi-viikon aikana tekemäni huomio yllätti, sillä periaatteessa kirkkohautausmaa oli poissa käytöstä vuodesta 1890 aina 1920-luvun alkuvuosiin. Aivan ehdoton tuo käytöstä poisto ei tästä päätellen näytä kuitenkaan olleen.

    VastaaPoista
  2. Sain sähköpostiini Marja-Liisalta viestin, joka selittää edellisessä kommentissa mainittua Karon hautakiven sijaintipaikkaa:

    "Karon Juho, Eufrosyne ja heidän tyttärensä Aino Leino oli haudattuna Vanhalle hautausmaalle Mutta 1960 luvun alkupuolella hauta avattiin ja luut siirrettiin kirkon vieressä olevalle hautausmaalle. Heidän nuorin tyttärensä Suoma Kustaava halusi tulla haudatuksi samaan hautaan äitinsä ja isänsä kanssa Mutta hänen mielestään Vanha hautausmaa oli niin yksinäisellä paikalla joten hän halusi siirtää haudan. Suoma Karo oli "vanhapiika" koulutukseltaan teologian maisteri asui Helsingissä. Hänet on sitten haudattu samaan hautaan. Siihen on haudattu myös Nestori Karo joka oli Ville Karon veli. Hän kuoli 1967. 1960 luvun alussa hauta oli vielä Vanhalla hautausmaalla. Kävin serkkutytön kanssa hoitamassa siellä kukkasia. Suoma Karo testamenttasi Suodenniemen seurakunnalle Tampereella olevan asunto osakkeen ja toivomuksena oli että sitä vuokrattaisiin Suodenniemiläisille opiskelijoille."

    Kiitos Marja-Liisa viestistä, jonka ansiosta tämä mieltä vaivannut asia on nyt ratkennut!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...