Muutama tieto alttaritaulun ensi vuosikymmeniltä

Selailin hiljattain kirjastossa Juha Vartiaisen toimittamaa Suurta alttaritaulukirjaa löytääkseni tietoja Suodenniemen kirkon alttaritaulun vaiheista. Kirja ei sitä tuntenut, joten oli syytä kaivella esiin aikojen saatossa papereihin tallentuneita tietoja ja koettaa löytää uusiakin, jotta taulun vaiheista pääsisi jollain lailla selville.

Alttaritaulu kesällä 2014.

Kaikesta päätellen Suodenniemen nykyisessä kirkossa ei sen ensimmäisinä vuosikymmeninä ollut alttaritaulua lainkaan. Alussa mainitun kirjan mukaan olikin tavallista, että etenkin maaseutuseurakunnissa säästettiin usein pitkään, kunnes tauluhankinta saatiin tehtyä. Alttarin seinää koristikin sinä aikana yleensä krusifiksi. Niin näyttää olleen Suodenniemelläkin, sillä vuoden 1850 kalustoluettelossa mainitaan 2 kyynärää ja 14 tuumaa (=n. 1,5 m) korkea krusifiksi, joka oli sijoitettuna kirkon päätyseinälle. Sekään ei tosin liene ollut paikallaan aivan alusta saakka, sillä se esiintyy kalustoluettelossa ensimmäisen kerran vuonna 1843.

Alttaritaulu saatiin lopulta yksityisen lahjoituksen kautta. Asialla olivat kaksi turkulaista kauppiasta, Anders Nordfors ja Johan Wigelius. Heistä ensimmäisen liiketoimet olivat nykyisen Marlin alkujuuri, jälkimmäinen puolestaan oli Turun vaikutusvaltaisimpiin kuulunut suurlahjoittaja. Suodenniemeen heidät yhdistivät Taipaleen ja Putajan sahat, jotka he tuohon aikaan omistivat.

Taulun maalaajaksi valittiin turkulainen taiteilija Ingeborg Malmström. Hän oli tunnetun taidemaalarin Robert Wilhelm Ekmanin oppilas ja sikälikin tehtävään sopiva, että hänen miehensä oli rovasti Karl Malmström. Paitsi taidemaalari Ingeborg Malmström oli myös runoilija, joka julkaisi teoksensa luhtalemmikkiä merkitsevällä taiteilijanimellä Myosotis Palustris.

Sanomia Turusta -lehti kertoi tuoreeltaan Suodenniemen
uudesta alttaritaulusta 12.6.1874.

Taulu valmistui vuonna 1874 ja se tunnetaan nykyisin nimellä Kristus Getsemanessa. Etsiessäni tietoja alttaritaulun syntyvaiheista löysin Kansalliskirjastosta kiinnostavan kirjeen. Siinä Malmström kertoo vastavalmistuneesta taulusta kirjeystävälleen Sakari Topeliukselle. Sitä koskeva kohta kirjeestä kuuluu suunnilleen näin (käännös ruotsista omani):

”Olen hiljattain saanut valmiiksi alttaritaulun Kristus rukoilemassa yrttitarhassa. Olet varmasti hyvin hämmästynyt, että olen rohjennut sellaiseen. Mutta – ja jälleen mutta – et varmaan usko minua – Kristus itse on näyttäytynyt minulle (hereillä) enkelinä. Kasvot on maalattu sen mukaan – ne ovat täydellisen kauniit.”

Samassa kirjeessä Malmström kertoo, että on aikaisemmin maalannut kaksi alttaritaulua. Niistä en löytänyt mistään tietoja mutta kirjeessä hän kertoo, että toinen niistä olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Helsinge kyrka). Tämän taulun tekijästä ei nykyisin ole varmuutta, mutta sitä pidetään yleisesti Malmströmin opettajan Ekmanin työnä.

Suodenniemen kirkko kuvattuna maaliskuussa 1918. Kirkon peräseinässä
näkyy isompia ja pienempiä reikiä, ehkä kirkonmäkeä moukaroineen tykkitulen
sirpaleista. Kuvan perusteella voikin olettaa, että alttaritaulua ei kenties vahingoitettu
tahallisesti vaan se vaurioitui ympärillään riehuneiden taisteluiden tuloksena.
Kuva: Olga Kalpan muistelmakirjoitus (jakso 206, k. 8),
Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto, Kansallisarkisto.

Taulu sai olla rauhassa paikallaan useita vuosikymmeniä ennen kuin sisällissota oli tehdä siitä selvää. Keväällä 1918 kirkon ympärillä käytiin raskaita taisteluita ja itse rakennuskin vaurioitui. Myös taulu näyttää saaneen osansa tuhoista, sillä useat aikalaiset kertoivat taulussa olleen reikiä. Sen lähempi tarkastelu voisi paljastaa näkyykö siinä korjauksen jälkiä. Kovin suuria vauriot eivät liene olleet, sillä niitä ei mainita Turun maakunta-arkistossa säilytettävässä kirkon vauriopöytäkirjassa eikä myöskään kirkon tuolloisissa vakuutusasiakirjoissa.

Lähteet:
Suodenniemen seurakunnan kalustoluettelot 1839-1890, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.

Vuoden 1918 sodan vahinkojen arvioimista ja korvausta koskevat asiakirjat (Ek:11 X), Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto, Turun maakunta-arkisto.

Ingeborg Malmströmiltä saapuneet kirjeet, Zacharias Topeliuksen arkisto (Coll. 244), Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma.

Suodenniemen seurakunnan palovakuutusasiakirjavihko vuosilta 1901-1960, Seurakuntien Keskinäisen Palovakuutusyhtiön arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto.
Hakanen Armas: Sastamalan ja lähiympäristön piensahat - muistin lokeroista ja muista lähteistä. Armas Hakanen, Sastamala 2009.
Vartiainen Juha (toim.): Suuri alttaritaulukirja. Karisto, Hämeenlinna 2012.

Lehtileike: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Kansalliskirjasto.