Alttaritaulu kesällä 2014. |
Kaikesta päätellen Suodenniemen nykyisessä kirkossa ei sen
ensimmäisinä vuosikymmeninä ollut alttaritaulua lainkaan. Alussa mainitun kirjan
mukaan olikin tavallista, että etenkin maaseutuseurakunnissa säästettiin usein
pitkään, kunnes tauluhankinta saatiin tehtyä. Alttarin seinää koristikin sinä
aikana yleensä krusifiksi. Niin näyttää olleen Suodenniemelläkin, sillä vuoden 1850 kalustoluettelossa mainitaan 2 kyynärää ja 14 tuumaa (=n. 1,5 m) korkea
krusifiksi, joka oli sijoitettuna kirkon päätyseinälle. Sekään ei tosin liene
ollut paikallaan aivan alusta saakka, sillä se esiintyy kalustoluettelossa
ensimmäisen kerran vuonna 1843.
Alttaritaulu saatiin lopulta yksityisen lahjoituksen kautta. Asialla
olivat kaksi turkulaista kauppiasta, Anders Nordfors ja Johan Wigelius. Heistä
ensimmäisen liiketoimet olivat nykyisen Marlin alkujuuri, jälkimmäinen
puolestaan oli Turun vaikutusvaltaisimpiin kuulunut suurlahjoittaja.
Suodenniemeen heidät yhdistivät Taipaleen ja Putajan sahat, jotka he tuohon
aikaan omistivat.
Taulun maalaajaksi valittiin turkulainen taiteilija Ingeborg
Malmström. Hän oli tunnetun taidemaalarin Robert Wilhelm Ekmanin oppilas ja
sikälikin tehtävään sopiva, että hänen miehensä oli rovasti Karl Malmström.
Paitsi taidemaalari Ingeborg Malmström oli myös runoilija, joka julkaisi
teoksensa luhtalemmikkiä merkitsevällä taiteilijanimellä Myosotis Palustris.
Sanomia Turusta -lehti kertoi tuoreeltaan Suodenniemen uudesta alttaritaulusta 12.6.1874. |
Taulu valmistui vuonna 1874 ja se tunnetaan nykyisin nimellä Kristus Getsemanessa. Etsiessäni tietoja alttaritaulun syntyvaiheista löysin
Kansalliskirjastosta kiinnostavan kirjeen. Siinä Malmström kertoo vastavalmistuneesta taulusta kirjeystävälleen Sakari Topeliukselle. Sitä koskeva kohta
kirjeestä kuuluu suunnilleen näin (käännös ruotsista omani):
”Olen hiljattain
saanut valmiiksi alttaritaulun Kristus rukoilemassa yrttitarhassa. Olet varmasti hyvin hämmästynyt, että olen
rohjennut sellaiseen. Mutta – ja jälleen mutta – et varmaan usko minua – Kristus
itse on näyttäytynyt minulle (hereillä) enkelinä. Kasvot on maalattu sen mukaan
– ne ovat täydellisen kauniit.”
Samassa kirjeessä Malmström kertoo, että on aikaisemmin maalannut
kaksi alttaritaulua. Niistä en löytänyt mistään tietoja mutta kirjeessä hän kertoo,
että toinen niistä olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Helsinge kyrka). Tämän
taulun tekijästä ei nykyisin ole varmuutta, mutta sitä pidetään yleisesti
Malmströmin opettajan Ekmanin työnä.
Taulu sai olla rauhassa paikallaan useita vuosikymmeniä ennen kuin sisällissota oli tehdä siitä
selvää. Keväällä 1918 kirkon ympärillä käytiin raskaita taisteluita ja itse
rakennuskin vaurioitui. Myös taulu näyttää saaneen osansa tuhoista, sillä useat
aikalaiset kertoivat taulussa olleen reikiä. Sen lähempi tarkastelu voisi
paljastaa näkyykö siinä korjauksen jälkiä. Kovin suuria vauriot eivät liene
olleet, sillä niitä ei mainita Turun maakunta-arkistossa säilytettävässä kirkon
vauriopöytäkirjassa eikä myöskään kirkon tuolloisissa vakuutusasiakirjoissa.
Lähteet:
Suodenniemen seurakunnan kalustoluettelot 1839-1890, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suodenniemen seurakunnan kalustoluettelot 1839-1890, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Vuoden 1918 sodan vahinkojen arvioimista ja korvausta koskevat
asiakirjat (Ek:11 X), Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian
arkisto, Turun maakunta-arkisto.
Ingeborg Malmströmiltä saapuneet kirjeet, Zacharias Topeliuksen arkisto (Coll. 244), Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma.
Suodenniemen seurakunnan palovakuutusasiakirjavihko vuosilta 1901-1960, Seurakuntien Keskinäisen Palovakuutusyhtiön arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto.
Hakanen Armas: Sastamalan ja lähiympäristön piensahat - muistin lokeroista ja muista lähteistä. Armas Hakanen, Sastamala 2009.
Vartiainen Juha (toim.): Suuri alttaritaulukirja. Karisto, Hämeenlinna 2012.
Hakanen Armas: Sastamalan ja lähiympäristön piensahat - muistin lokeroista ja muista lähteistä. Armas Hakanen, Sastamala 2009.
Vartiainen Juha (toim.): Suuri alttaritaulukirja. Karisto, Hämeenlinna 2012.
Lehtileike: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Kansalliskirjasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti