Vappu se oli ensimmäinenkin

Lähestyvä vappu mielessäni aloin tutkailla, mitä Historiallisesta sanomalehtikirjastosta voisi löytää entisajan vapunviettoon liittyen. Vappu juhlapäivänä on tunnettu jo pitkään, sillä sen kirkolliset juuret juontavat Pyhästä Valborgista, joka vaikutti Englannissa ja Saksassa 700- ja 800-luvuilla. Kansainvälinen työväenliike otti vapun omakseen 1800-luvun loppupuolella, jolloin siitä muodostui Euroopassa ja Suomessakin lukuisan työväen juhla.

Tässä ollaan lähdössä marssille Nurmijärvellä. Vuosi on sattuvasti 1907.
Kuva: Nurmijärven museo, Finna.fi.

Palvelusta löytyi nopeasti tietoja siitä, milloin työväen vappu saavutti Suodenniemen, ainakin julkisen joukkokokoontumisen muodossa. Se tapahtui vuonna 1907. Silloin, ”ensimmäisenä” vappuna nähtiin, kuinka määrältään satoihin noussut väkijoukko marssi eri puolilta pitäjää nykyisen urheilutalon paikalla sijainneelle VPK:n talolle, joka oli juhlan pääpaikka.

Vappujuhlakutsu julkaistiin
mm. Aamulehdessä 27.4.1907.
Tapahtuma-ajat ja -paikat ovat hieman
toiset kuin jälkikäteen tehdyissä
uutisjutuissa. Ovatkohan suunnitelmat
muuttuneet vai muistiinpanot tapahtumista
tehty huolimattomasti?

Vapunpäivän tapahtumien kulku on tallentunut melko tarkasti ajan sanomalehtien sivuille. Joko kello yhdeltätoista tai yhdeltä pitäjän pohjoispuolen työväenyhdistys lähti marssimaan lippuineen Lahdenperästä Taipaleen sahalle. Sieltä matkaa jatkettiin kello kahdelta yhdessä Taipaleesta mukaan liittyneen joukon kanssa kohti keskipitäjää. Lähtiessä näytetään joutuneen jonkinlaiseen sanaharkkaan sahan omistaneen Kalle Isotalon kanssa, mutta suuremmitta vaikeuksitta näytetään päästyn jatkamaan matkaa.

Juhlasta uutisoineen Kansan Lehden mukaan palokunnantalolle saavuttaessa kulkueessa olisi ollut jopa kolmisensataa marssijaa. Myös Satakunta-lehti arvioi osallistujien määrän samansuuruiseksi. Näitä lukuja on jokseenkin mahdotonta varmentaa muualta, joten ne on tässä esitettävä sellaisena kuin ne lehteen painettiin. Melkoisesta väenpaljoudesta on joka tapauksessa ollut kysymys.

Samoihin aikoihin kun pohjoinen kulkue oli lähtenyt Lahdenperästä oli pitäjän eteläinen työväenyhdistys aloittanut oman marssinsa Putajan sahalta. Siinäkin Satakunta-lehti arvioi olleen noin 300 marssijaa. Kulkueet kohtasivat jonkin matkaa Salmen sillalta Pajuniemeen päin ja palasivat yhdessä palokunnantalolle. Kun molemmat ryhmät olivat hetken levähtäneet, ne marssivat yhdessä takaisin Pajuniemeen Kepulin risteykseen, josta palattiin taas juhlapaikalle. Matkan varrella oli pappila, joka noteerattiin, sanoipa nimimerkki Airue Sosialidemokraatti-lehdessä koko käyntiäkin mielenosoitusretkeksi. Hän arveli kulkueessa olleen tässä vaiheessa noin 400 marssijaa.

Tästä pitkin nykyistä Putajantietä ne marssijat menivät. Edessä mäen päällä
on "Kepulin risti", josta työväki kääntyi takaisin palokunnantalon suuntaan.
Silloinen pappila jää tien vasemmalle puolelle kuvaajan selän taakse.

Tämä vapputapahtuma ei kuitenkaan ollut pitäjän ainoa. Kansan Lehti kertoi, että Kouraniemessä Pälällä vietettiin samaan aikaan porvarillista vappujuhlaa, jonka puuhamiehinä olivat tuolloin kappalaisen virassa ollut Kaarlo Kalpa sekä ylempänä mainittu Kalle Isotalo. Tämä juhla oli luonteeltaan varsin erilainen, sillä Kansan Lehden tietojen mukaan pappilasta Pälälle tehtyyn kävelyyn olisi osallistunut seitsemän henkilöä, kun taas itse juhlassa olisi ollut 17 osanottajaa. Näidenkään lukujen todenperäisyyttä on hankala tarkistaa, mutta Kansan Lehdelle ne olivat itsestään selvä naljailun aihe.

Työväen vappujuhlan iltaohjelma palokunnantalolla alkoi kello viideltä. Aluksi kohotettin eläköön-huuto sosialidemokratialle ja alas-huutoja porvarilliselle vallalle. Sen jälkeen kuultiin monia puheita ja välillä laulettiin. Ohjelmaan kuului myös runonlausuntaa, Rukkaset-niminen näytelmä, kuplettilaulua sekä "kansallistanssia". Tuntien kuluttua väki alkoi siirtyä kotia kohti ja palokunnantalo pääsi hiljenemään kevätyön vaaleaan viileyteen.

Lähteet:
Seuraavat sanomalehdet Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
Kansan Lehti 14.5.1907.
Satakunta 9.5.1907.
Sosialidemokraatti 7.5.1907.