Silmukkaa Viipurin ympärille

Elettiin elokuun loppupuolta 1941, kun Kevyt osasto 1 (Kev.Os. 1) täytti omaa tehtäväänsä jatkosodan alun sotatoimissa. Osasto oli koottu etupäässä Uudenmaan reserviläisistä, mutta sen 3. komppanian (3./Kev.Os. 1) vahvuuteen kuului myös ainakin yksi suodenniemeläinen, alikersantti Kalle Jaakola.

Karisalmen taistelujen jälkiä. Vihollisen tykki vetohevosineen on suistunut
ojaan. Kuva on otettu elokuun 26. päivänä 1941. Kuva: SA-kuva 43059.

12. Divisioonaan kuuluneen kevyen osaston sodan alku oli sujunut rauhallisissa merkeissä. Heinäkuun alussa oli ryhdytty pehmittämään venäläisten välirauhan aikana rakentamaa vahvaa pääpuolustusasemaa tykistön voimin. Kun hyökkäyskäsky sitten elokuun 20. päivänä tuli, oli eteneminen nopeaa. Tältä ajalta on osastolta jäänyt arkistoon vain pari sotapäiväkirjaa, mutta onneksi 12. Divisioonan hyökkäystaistelut on kirjattu ylös niin tarkasti, että sen liikkeitä voi taistelukertomusta lukien seurata päiväkohtaisesti.

Hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Kev.Os. 1 valtasi Jääsken pitäjään kuuluneen ja jo sisällissodassa tunnetuksi tulleen Ahvolan kylän. Alussa vihollinen vetäytyi vain heikkoa vastarintaa tehden ja usein havaittiin sen tulleen yllätetyksi ja perääntyneen asemista, joita kaikesta päätellen oli ollut tarkoitus puolustaa paljon pidempäänkin.

Toisessa komppaniassa (2./Kev.Os. 1) taistellut Heikki Pohjanpää muisteli myöhemmin Kansa taisteli -lehdessä, että hyökkäyksen alettua polkupyörillä liikkunut osasto eteni taistellen halki savuntuoksuisen Kannaksen ja yöpyi milloin missäkin. Toisinaan se majoittui maantien varrella teltoissa, toisinaan autioiksi jätetyissä huviloissa. Aluksi osasto oli reservissä mutta jo piankin se siirrettiin kärkeen, jossa se osallistui moniin koviin taisteluihin. Näissä melskeissä oli monesti mukana itse divisioonan komentaja Einar Vihma, joka vain pistoolilla aseistautuneena kulki usein ensimmäisenä hyökkäävien joukkojen kannoilla.

Kevyt osasto 1 taisteli Karisalmella elokuun 23. päivänä mutta sen pääosat
olivat edenneet jo Lyykylään päivän iltaan mennessä. Kartan vasemmassa
alanurkassa näkyy Viipurin luoteista esikaupunkialuetta.

Ensimmäiseen varsinaiseen taisteluun kevyen osaston miehet joutuivat Antrean pitäjän Viskarin kylässä. Se oli monelle suodenniemeläiselle tuttu talvisodan ajalta, sillä Kenttätäydennys-prikaatin X pataljoona (X/KT-Pr.) eli Pataljoona Kantele, jossa pääosa pitäjän miehistä taisteli, vetäytyi sen kautta uudelle rajalle rauhanteon jälkeisinä päivinä. Nyt Viskari vallattiin takaisin öisessä taistelussa noin tunnin yhteenoton jälkeen. Viholliselta kerrottiin jääneen satakunta kaatunutta, kun osasto jatkoi viipymättä kohti etelää ja uusia tavoitteita.

Kevyt osasto 1:n tehtävänä oli osallistua Viipurista Leningradiin johtaneiden vihollisen peräytymisteiden katkaisemiseen. Sitä varten se eteni Viipurin itä- ja kaakkoispuolitse tavoitteenaan Viipurin-Leningradin rautatie. Se eteni hyvää vauhtia kohti Viipurin maalaiskunnassa sijainnutta Karisalmea, jonne neuvostojoukkojen hyökkäys oli talvisodan rauhan tullessa pysähtynyt.

Kalle Jaakola

Elokuun 23. päivänä, kaksi päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen olivat Kevyt osasto 1:n pääosat saaneet tehtäväksi edetä Pilppulan rautatieseisakkeelle, joka oli Viipurista Vuoksen rantaan ja edelleen Valkjärvelle kulkeneen radan varressa. Kaikkialta tuntui kuuluvan vain hyviä uutisia, kun joukot etenivät suuria sotasaaliita saaden ja viholliselle tappioita tuottaen. Suodenniemelle kiiri kuitenkin suru-uutinen, sillä Kalle Jaakola kaatui tuona päivänä. Hän oli ehkä kevyen osaston pääosien taakse jääneessä joukossa, koska kaatumispaikaksi mainitaan Karisalmi, jonka yksikön pääosa oli jo ohittanut. Mikä hänen kohtalokseen koitui, ei välttämättä enää selviä.

Kalle Jaakolan kaatuminen osui samaan päivään jona Toivo Bamberg menehtyi 25. Sotasairaalassa Pälkjärvellä. Voittoisillakin taisteluilla oli seurauksensa, jotka jättivät jälkeensä pysyvät arvet.

Lähteet:
12. Divisioonan hyökkäysoperaatiot 21.8.-1.9.1941 (SPK 6054), Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta, Kansallisarkisto.
Jatkosodan historia 2. WSOY, Porvoo 1989.
Pohjanpää Heikki: Taistelu Pilppulasta. Kansa taisteli –lehti 8/1961, s. 252-253.
Karttapohja: www.karjalankartat.fi, Maanmittauslaitos.
Kalle Jaakolan valokuva: Suomen sankarivainajat 1939-1945. Turun ja Porin lääni, osa 2: Loimaa - Yläne. Länsi-Kustannus Oy, Naantali 1979.