Alun alkaen Suodenniemen kirkkoon ei pitänyt lainkaan laatia penkkijärjestystä. Uuden kirkon valmistumisen jälkeen pidetty pitäjänkokous nimittäin totesi, että vaikka suuret talot olivat toimittaneet rakennustyömaalle enemmän tarveaineita oli päivätöitä tehty miesluvun mukaan, mikä usein kääntyi pienempien talojen eduksi. Siksi ei ollutkaan itsestään selvää, että parhaat paikat kuuluisivat aina suurimmille taloille. Kokous päättikin, että mikäli penkkijärjestystä ollenkaan tehtäisiin, perustuisi se arvontaan.
Suodenniemen kirkon penkkirivejä kuvattuna kesällä 2014. Kuvassa vasemmalla miesten puoli, oikealla naisten. |
Kirkosta oli varattu paikkoja myös erityisryhmille. Ensimmäiset kaksi riviä oli varattu säätyläisille (ståndspersoner) ja matkalaisille (resande). Ensin mainitut eivät kuitenkaan tarvinneet paljon tilaa, sillä erään näkemäni luettelon mukaan pitäjässä oli 1800-luvun puolivälissä vain yksi säätyläisiin luettu henkilö. Kuka hän oli, en ole selvittänyt. Eräät saattoivat myös käytännön syistä saada paikan ensimmäisiltä riveiltä. Miesten puolen (eli kirkon perältä katsoen oikean puolen) 2. penkkiriville saivat astella vanhukset, huonokuuloiset ja "hauraat" (bräckliga). Ristikäytävän rivi 5 oli puolestaan varattu pitäjän käsityöläisille (gerningsmän).
Siitä kuinka tunnollisesti paikkajakoa käytännössä noudatettiin on säilynyt hieman toisistaan poikkeavia kertomuksia. Löysin sellaisia käydessäni viime keväänä tutkimassa Kansanrunousarkiston kokoelmia. Kaksi kertojaa sanoi, että paikoista oltiin välillä hyvinkin tarkkoja mutta kolmannen mukaan kirkossa sai istua vapaasti missä halusi. Käytäntö on ehkä ajan mittaan muuttunut, mutta jakoa noudatettiin ainakin vielä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Alkuperäisten penkkirivien määrät näkyvät tässä kirkon pohjapiirustuksessa vuodelta 1823. Sittemmin niitä on ainakin jonkin verran muutettu, ilmeisesti väljyyden lisäämiseksi. Piirustuksen oikeassa laidassa erottuvat muuten kirkon suunnittelijoiden Charles Bassin ja A. W. Arppen nimikirjoitukset. |
Laitan tähän jutun lopuksi aukikirjoitetun luettelon tuosta kiinnostavasta penkkijaosta:
Rivin numero
|
Haltijat
|
1 ja 2
|
Matkustavaiset ja säätyläiset
Miesten (=kirkon perältä katsoen oikean) puolen 2
riville saivat mennä myös vanhukset, huonokuuloiset ja ”hauraat”
|
3
|
Mustapää, Iso-Mustajärvi, Noukka ja Leppälammin
Seppä
|
4
|
Turppa, Pälänen, Koppelo ja Isosävi
|
5
|
Wähä- ja Isokero, Kela ja Tuori
|
6
|
Vähäsävi, Kiiso, Väissi ja Raatsi
|
7
|
Heikkilä, Sävilahti, Luuki ja Joensuu
|
8
|
Sillanpään torppa, Pirttijärvi, Makkonen ja
Iso-Prusi
|
9
|
Kanni, Hujo, Palomäki ja Leppäniemi
|
10
|
Isotalo, Erkkilä, Kiili ja Pukka
|
11
|
Tahlo, Saksa, Rosi ja Kuulia
|
12
|
Riihimaa, Hujulahti, Rantala, Husari
|
13
|
Pösö, Kalliokoski, Kakkurilammi ja Vähä-Prusi
|
Tässä välissä jaettiin ristikäytävän penkkirivejä näin:
Rivin numero
|
Haltijat
|
1
|
Marjamäki, Uusi- ja Vanhakulku
ja Kepuli
|
2
|
Sarkonen, Perttala,
Korkeenalanen ja Kotajoki
|
3
|
Kari ja Karo sekä Ala- ja
Yli-Kurki
|
4
|
Kalhu (molemmat), Wirko*
ja Korkiakoski
|
5
|
Seurakunnan käsityöläiset
|
* Wirko tarkoittaa Sävin kylän eteläpuolella sijainnutta mouhijärveläisen Tuiskun torppaa Jylliä (tai Gylli). Sen nimeksi mainitaan joissakin kirkonkirjoissa myös Wirkkonenä.
Ja lopuksi jakoon tulivat pääkäytävän penkkirivit 14-18:
Rivin numero
|
Haltijat
|
14
|
Iso- ja Vähälähteenmäki,
Nygård [=Uusitalo eli Markkula] ja Kina
|
15
|
Ristijoki, Näätäkoski,
Isovesi, Järvenpää
|
16
|
Johan Kukonniemi, Mäkelä tai
Alhajärvi, Kivistö, Sävin Majamaa ja Sävin Seppä
|
17
|
Kuorsumaan Jaakola, Seppälä,
Andila, Mäkelä ja Koivula (molemmat)
|
18
|
Erola, Majamaa, Mattila ja
Karl Kukonniemi
|
Loput penkit ja lehterit olivat pitäjän torpparien, itsellisten, palkollisten ja muun väen käytössä.
Lähteet:
Suodenniemen kirkonkokouksen pöytäkirja 14.6.1846, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suodenniemen kirkon kalustoluettelo vuodelta 1843, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Kirkon pohjapiirustus: Suodenniemen kirkon rakennuspiirustukset 1823-1839, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suodenniemen yleiskyselyn vastausaktit 3b, 7 ja 8. Kirkollisen kansanperinteen arkisto, SKS:n Kansanrunousarkisto.
Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2. 1300-1860. Vammalan kaupunki, Vammala 2007.