”Noin kello 2 aikana
päivällä seistessäni erään vanhan aittarakennuksen luona lähellä [Kinansalmen pohjois]rantaa, näin
maantiellä vähän matkan päässä palokunnan talolta kirkolle päin suuren joukon
lakkolaisia liikkuvan Tahlon pellolle päin, jolloin samalla huomasin, että
leikkaajat Tahlon pellolla lakkasivat työstä ja kokoontuivat yhteen riviin
pellolle jääden seisomaan paikalle. Heidän edessään näkyi kaksi miestä seisovan
myös hekin liikkumatta. Hetken kuluttua näkyi lakkolaisia tulevan ulos metsästä
ja kokoontuen nurmikolle pellon luona jonkun matkan päässä leikkaajista.
Joukosta etenivät muutamat miehet ja kokoontuivat leikkaajien edessä seisovien
ympärillä, minkä ohessa näkyi lakkolaisten joukosta muutamia liikkuvan kuten
tahtoisivat piirittää leikkaajia, mutta sitten ryntäsivät kaikki lakkolaiset
paikalla olevia leikkaajia vastaan, jolloin näkyi, että siinä oli tappelu, joka
ei kuitenkaan kestänyt kuin muutaman minuutin, minkä jälkeen hyökkääjät
perääntyivät leikkaajien jäädessä entiselle paikalleen. Mutta sittemmin
perääntyivät leikkaajatkin salmelle päin ja lähtivät vihdoin lautalla salmen
yli Kinan talon maalle.”
Ilmeisesti lisävoimien odottelu aiheutti sen, että lakkolaiset
eivät puuttuneet tapahtumiin vielä Kittilässä. Iltapäivällä tilanne oli jo toinen. Vihtori
Prusi muisteli omassa todistuksessaan, että ”työt
[Tahlon pellolla] aljettiin ja kun oli
leikattu jonkin verran, huomattiin palokunnan talolta suuren väkijoukon – minun
arvioimiseni mukaan useita satoja – miehiä ja naisia lähtevän pellolle päin,
jossa olimme työssä.”
Kalle Sianoja kertoi, että ”kun huomattiin lakkolaisten lähtevän palokunnan talon mäeltä työmaalle
päin, lakattiin työstä ja asetuttiin yhteen riviin, jolloin muutamat ottivat
puolustusaseeksi seipään pätkiä, muutamille jäivät sirpit käteen. Lakkolaisten saavuttua paikalle noin 200-300
miehen suuruisena joukkona, kielsi kruununvouti [Arno Rydman] useampia kertoja kovalla äänellä lain
nimessä väkivaltaa tekemästä kehottaen hajaantumaan, mutta vastaukseksi kuului
lakkolaisten joukosta huuto ”ei ole lakia!”.”
Tahlon tuolloiset tilukset Pohjakylässä näkyvät kartassa vihreällä viivalla reunustettuna. Jossakin tuolla alueella se yhteenotto tapahtui. Karttapohja: www.paikatietoikkuna.fi |
Varsinainen kamppailu käynnistyi pian joukkojen kohdattua ja
kuten Vihtori Noukka kertoi, se kesti muutamia minuutteja. Aseina käytettiin
seipäitä, sirppejä ja kaikenlaisia muitakin astaloita, joita pellolta ja sen
pientareilta saattoi löytää. Lähitaloihin kuului kova meteli. Uhrejakin tuli,
sillä Olga Kalpan muistelun mukaan kahakassa loukkaantuivat lakkolaisten
puolelta [Vihtori] Lähde sekä Seppä –niminen mies. Rukiinleikkaajien puolelta loukkaantui
Oskari Jylli ja myös Oskari Niemen kerrotaan saaneen nujakassa haavan oikeaan
ohimoonsa. Uhreja lienee vielä muitakin, mutta pysyvistä vammoista asiakirjat eivät kerro.
Sosialidemokraatti-lehti kertoi lakkolaisten puolen Tahlon pellon tapahtumista tapauksen tutkintaa koskevassa uutisessaan 7.8.1917. |
Kahakan päätyttyä leikkaajat päättivät keskeyttää työnsä ja
poistuivat kuka minnekin Pukan ja Tahlon suuntaan. Osa ylitti heinäkrinneillä
ja kahlaten Kinansalmen Kinan talon puolelle. Kuin jonkinlaiseksi
loppuhuipennukseksi ammuttiin Kirkkojärvellä muutamia laukauksia veneillä seuraamaan lähteneiden lakkolaisten karkottamiseksi.
Muutamia päiviä myöhemmin Tyrvään kruununnimismies Juho Kalske ja lääninsihteeri Edvin Wahlstén saapuivat pitäjään selvittelemään tapahtumien kulkua. Selvittelyyn kuului myös käynti kahakkapaikalla. Leikkaajat kertoivat
tapauksesta suunnilleen yllä kerrotulla tavalla, kun taas lakkolaiset sanoivat
leikkaajien hyökänneen heidän kimppuunsa, kun he yleisellä kylätiellä pysytellen
olivat kehottaneet rikkureita keskeyttämään työnsä. Takaa-ajettuina he olivat joutuneet perääntymään pellolta. Ristiriitaiset kertomukset
johtivat lopulta siihen, että tapahtumien yksityiskohtainen kulku jäi epäselväksi.
Vuosia myöhemmin Tahlon pellon tapahtumista saatettiin puhua jo vähän kevyempään sävyyn. Yksi mukana olleista, Väinö Koskela, kertoili olleensa semmoisissa talkoissa, joissa sirpit heiluivat tähkien yläpuolella.
Lähteet:
Eino Kalpan kertomus Suodenniemen sisällissotatapahtumista. Laatimisvuosi 1920. Vapaussodan historian komitean arkisto (C III 1; s. 536-550), Kansallisarkisto.
Eino Kalpan muistelmakirjoitus sisällissodasta ja sen taustoista. Laatimisvuosi 1936. Vapaussodan Rintamamiesten liitto ry:n arkisto (T 15834-15835/01; Helsinki), Kansallisarkisto.
Olga Kalpan muistelmakirjoitus Suodenniemen tapahtumista 1900-luvun alusta sisällissotaan. Laatimisvuosi 1935. Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto (jakso 206, k. 8), Kansallisarkisto.
Kaarle Rouhun muistelmakirjoitus liitteineen sisällissodasta ja sen taustoista. Laatimisvuosi 1936. Vapaussodan Rintamamiesten liitto ry:n arkisto (T 15834-15835/07; Mouhijärvi), Kansallisarkisto.
Akseli Saikkalan muistelmakirjoitus itsenäistymisen vuosista. Laatimisvuosi 1938. Vapaussodan Rintamamiesten liitto ry:n arkisto (T 15834-15835; Lavia), Kansallisarkisto.
Suodenniemen maatalouslakkoon liittyvät todistajankertomukset. Kopiona tekijän hallussa.
Satakunta 18.8.1917. Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto.
Jankkari Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939. Suodenniemi-Seura ry., Sastamala 2011.
Piilonen Juhani: Sastamalan historia 3: 1860-1920. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 1997.
Kuvituksena käytetyt lehtileikkeet Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta.
Eino Kalpan kertomus Suodenniemen sisällissotatapahtumista. Laatimisvuosi 1920. Vapaussodan historian komitean arkisto (C III 1; s. 536-550), Kansallisarkisto.
Eino Kalpan muistelmakirjoitus sisällissodasta ja sen taustoista. Laatimisvuosi 1936. Vapaussodan Rintamamiesten liitto ry:n arkisto (T 15834-15835/01; Helsinki), Kansallisarkisto.
Olga Kalpan muistelmakirjoitus Suodenniemen tapahtumista 1900-luvun alusta sisällissotaan. Laatimisvuosi 1935. Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto (jakso 206, k. 8), Kansallisarkisto.
Kaarle Rouhun muistelmakirjoitus liitteineen sisällissodasta ja sen taustoista. Laatimisvuosi 1936. Vapaussodan Rintamamiesten liitto ry:n arkisto (T 15834-15835/07; Mouhijärvi), Kansallisarkisto.
Akseli Saikkalan muistelmakirjoitus itsenäistymisen vuosista. Laatimisvuosi 1938. Vapaussodan Rintamamiesten liitto ry:n arkisto (T 15834-15835; Lavia), Kansallisarkisto.
Suodenniemen maatalouslakkoon liittyvät todistajankertomukset. Kopiona tekijän hallussa.
Satakunta 18.8.1917. Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto.
Jankkari Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939. Suodenniemi-Seura ry., Sastamala 2011.
Piilonen Juhani: Sastamalan historia 3: 1860-1920. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 1997.
Kuvituksena käytetyt lehtileikkeet Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti