Kotimaisten kielten keskuksen 1930-luvulla koottua sananparsikortistoa
on digitoitu kai ihan alkuvuodesta saakka ja erilaisia löytöjä siitä on
esitelty jo useammassakin paikallishistoriaan kallistuvassa blogissa. Äskettäin
digitointi saavutti Suodenniemen kortit ja ”saalis” olikin melkoinen: lähes 1000
korttia, joista jokaiselle on kirjoitettu yksi Suodenniemellä tunnettu
sananlasku. Joukkoon on tosin päätynyt muutamia kortteja ainakin
Kiikoisista, Karkusta ja Mouhijärveltä mutta määrä on silti huomattava. Jotkin sanonnoista ovat todettavissa
suodenniemeläisperäisiksi ja eräs niistä, nimittäin tällainen, kiinnitti erityisesti huomioni:
Tarina ei kerro, mahtoiko Suodenniemellä mellastanut piru olla lukumiehiä, mutta kuvasta poiketen sen on kerrottu olleen yksijalkainen. Kuva: Pixabay.com. |
Tästä sanonnasta tuli heti mieleen muutama vuosi sitten
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa näkemäni Pösöön liittyvä
pirutarina, josta kirjoitin tännekin. Siinä oli lyhyesti sanoen kyse
Suodenniemen kylästä Kittilän kylään öiseen aikaan joutuneesta Pösön isännästä,
jonka sanottiin sittemmin kadonneen kalamatkalla jäljettömiin. Koska tarina
esiintyi jo vuonna 1864 julkaistussa David Skogmanin satakuntalaisia ”muisto-juttuja” koskeneessa artikkelissa, aloin silloin pari vuotta sitten katsella löytyisikö
Pösöltä tarinaan sopivaa oikeaa isäntää, jonka ympärille juttu olisi syntynyt. Tuolloin ei tärpännyt, mutta nyt saatavilla oli uusi
tieto eli isännän etunimi Matti, joka luultavasti olisi merkitty vanhoihin kirkonkirjoihin muodossa Matts.
Katsoin läpi edelliseen juttuun keräämääni isäntäluetteloa ja siellähän
olikin kaksi Mattsia, jotka kuitenkin olin voinut sulkea pois kuolinsyiden
perusteella. Syynäsin nyt kuitenkin entistä tarkemmin kaikki Pösön
Mattsit läpi ja yhtäkkiä arvoitus alkoikin ratketa. Kävi nimittäin
ilmi, että edellisessä jutussa mainitun Matts Mattsson Pösön ja hänen poikansa
Isak Mattssonin väliin mahtui vielä yksi Matts – Matts Jöransson Pösö.
Matts Jöransson oli alkuaan Väissin poikia Pajuniemestä, syntynyt elokuun 5. päivänä vuonna 1802. Kun yllämainittu Matts Mattsson
kuoli tammikuussa 1824, jäi hänen 28-vuotias vaimonsa Hedvig leskeksi. Hedvig ja Matts
Jöransson löysivät yhteisen sävelen ja heidät vihittiin elokuussa
1829. Näin Matts Jöranssonista tuli Pösön isäntä siihen saakka, kunnes Matts
Mattson Pösön poika Isak tuli täysi-ikäiseksi vuoden 1845 tienoilla.
Tällöin hän nousi uudeksi isännäksi äitinsä ja isäpuolensa silti jäädessä taloon kirjoille.
Tämä Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikortti johdatti uuteen alkuun Pösön pirutarinan päähenkilön etsinnässä. |
Mutta miten Matts Jöranssonin elämä sitten päättyi 62 vuoden
iässä? Katosiko hän kalastusmatkalla, kuten tarinan isännälle kävi? Suodenniemen
seurakunnan kuolleet tuolta ajalta on merkitty samaan niteeseen vihittyjen
tietojen kanssa. Sen merkintöjen mukaan Matts Pösö hukkui kesäkuun 10. päivänä vuonna 1865 ja hänet haudattiin
heinäkuun toisena. Se haudattiinko todella vai siunattiinko poissaolevana ei asiakirjoista ilmene. Kuoleman ja hautauksen välinen aika, 22 päivää, on joka tapauksessa selvästi pidempi kuin muilla samana vuonna sulan maan aikaan kuolleilla. Heillä tuo aika vaihtelee kahden ja kymmenen päivän välillä.
Mikäli Pösön pirutarinan päähenkilöllä on
historiallinen esikuva, niinkuin nyt siis näyttää, ei David Skogmanin muistiin
merkitsemä Pösöä koskeva muistojuttu ollut kovin vanha, enintään muutaman
vuosikymmenen takaa. Itse asiassahan Matts Jöransson eli vielä silloin, kun
Skogmanin kirjoitus julkaistiin Suomi-lehdessä vuonna 1864. Tieto hänen
kohtalostaan sisältyykin vasta myöhemmin tallennettuun, edellisen jutun runkona
olleeseen kertomukseen.
Lähteet:
Suodenniemen sananparsikortit, Kotimaisten kielten keskuksen arkisto, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suodenniemen seurakunnan rippikirjat sekä vihittyjen luettelot 1802-1865, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Skogman David: Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräilemässä. Suomi: 2 (1864), s. 123-162.
Suodenniemen sananparsikortit, Kotimaisten kielten keskuksen arkisto, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suodenniemen seurakunnan rippikirjat sekä vihittyjen luettelot 1802-1865, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Skogman David: Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräilemässä. Suomi: 2 (1864), s. 123-162.