Tuosta hetkestä
liikkeelle lähtenyt tapahtumasarja on syöpynyt monen suodenniemeläisen mieleen.
Itsellänikin on siitä selvä muistikuva, vaikka tapahtumista kulunut jo yli 20
vuotta. Tuolloin teinipoikana satuin kuuntelemaan radiosta uutisia ja heti lähetyksen alussa tullut tieto vaikutti kuin sähköisku:
Suodenniemen Säästöpankki oli joutunut ryöstön kohteeksi. Ryöstön aikana
yksi suodenniemeläinen oli surmattu ja toista haavoitettu. Toinen ryöstäjistä
oli saatu kiinni mutta toinen jatkoi yhä pakoaan jossakin Hämeenkyrön metsissä.
Suuri summa rahaa oli teillä tietymättömillä. Soitin heti näköetäisyydellä
pankista asuneelle isoäidilleni ja kyselin kuulumisia. Hän oli
huomannut pankilla iltapäivällä ”jotakin vilskettä” muttei arvannut mitä oli
tapahtunut. Sittemmin hän oli siitä jo kuullut.
Suodenniemen Säästöpankki joutui ryöstön kohteeksi
tiistaina 26.11.1991.
|
Ryöstäjien
tullessa ulos pankin pihalle he joutuivat pitäjän miesten väijytykseen. Siitä
tapahtumat etenivät nopeasti. Syntyneessä käsikähmässä toinen ryöstäjistä avasi
tulen, minkä seurauksena metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja menehtyi
ja toinen kokousedustaja haavoittui reiteen. Ryöstäjät pääsivät pakoon
ja kaahasivat autollaan pois. Kovassa kiireessä he kuitenkin ajoivat
aluksi kunnantalon ohi Koippurintien päähän ja menettivät kannaltaan arvokasta aikaa.
Palattuaan umpikujasta he jatkoivat matkaa Laviaan päin ja kääntyivät Taipaleen
tienhaarasta kohti Hämeenkyröä.
Metsään
kadonneen ryöstäjän etsinnät saattoivat Satakunnan ja osittain myös Hämeen
poliisivoimat hälytystilaan. Viitisenkymmentä luotiliiveillä ja kypärillä
varustettua poliisimiestä eristi alueen ja poliisikoirapartiot haravoivat
tienoota.
Kello 18.30 muutaman
kilometrin päässä lentokentästä sijaitsevassa Köhkörön kylässä erääseen taloon
saapui vieras mies, joka pyysi saada lasin vettä. Hän pyysi myös,
että talonväki tilaisi hänelle taksin. Isäntä oli kuullut radiosta ryöstöstä ja
arveli, että oli nyt tekemisissä toisen ryöstäjän kanssa. Hän ei kuitenkaan
voinut ottaa yhteyttä virkavaltaan tai alkaa toppuutella tulijaa. Vieras
odotteli kyytiään talon pihalla, kun poliisipartio sattui saapumaan paikalle.
Ryöstäjä ampui sitä kohti ja pakeni metsään. Poliisit olettivat hänen menneen
takaisin taloon ja piirittivät sen. Kun asian oikea laita selvisi, oli
mies jo tietymättömissä.
Ryöstäjää
etsittiin tuloksetta illan pimentymiseen saakka. Kaikki alueella liikkuvat
autot tarkastettiin ja niiden ovet kehotettiin pitämään lukossa. Asukkaita oli
varoitettu tilanteesta radiossa ja myös ulko-ovet kehotettiin lukitsemaan. Sinä
yönä Köhkörössä nukuttiin huonosti.
Keskiviikkoaamuna
etsintöihin liittyi lämpökameralla varustettu helikopteri mutta sen ei
onnistunut tehdä miehestä havaintoja. Tilanne muuttui vasta kello puoli kahden
aikaan iltapäivällä, kun erään köhköröläisen talon emäntä havaitsi keittiönsä
ikkunasta miehen, joka käveli heidän suulinsa nurkalta metsään. Emäntä arvasi
heti kuka tämä oli. Ilmoituksen saatuaan poliisit piirittivät talon viereisen
metsäalueen, josta ryöstäjä saatiin kiinni puolen tunnin haravoinnin jälkeen.
Hän oli kylmissään ja uupunut. Aseensa hän oli heittänyt menemään ennen
pidätystä. Aluksi ryöstäjien uskottiin aseistautuneen peräti konepistoolilla,
mutta myöhemmin aseeksi varmistui 9-millinen SIG Sauer –pistooli. Ryöstösaaliin pääosa oli löytynyt pakoautosta ja nyt pidätetyn hallussa oli paksu setelitukko. Suurin osa noin 200 000 markan ryöstösaaliista
saatiin siten takaisin. Käräjille mentäessä rahoista oli silti edelleen kateissa hieman yli 20 000 markan summa.
Suodenniemen
pankkiryöstön takana oli kaksi raahelaista miestä. Heidät kuulusteltiin
Tampereella, minkä jälkeen matka jatkui Turun lääninvankilaan Kakolanmäelle,
sen kuuluisan Kakolan naapuriin. Aikanaan heidät tuotiin Lavian käräjille
tuomiolle, jossa asetta käyttänyt ryöstäjä sai 14,5 vuoden tuomion törkeästä
ryöstöstä, taposta ja tapon yrityksestä. Pakoautoa ajanut nuorempi mies pääsi
vähemmällä: hänen 4 vuoden ja 10 kuukauden tuomionsa tuli muun muassa törkeästä
ryöstöstä, törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja kortitta ajamisesta.
Asia eteni
aikanaan Korkeimpaan oikeuteen saakka. Siellä vanhemman ryöstäjän tuomio aleni
niin, että uudeksi tuomioksi tuli 12 vuotta ja 4 kuukautta.
Alentamisen syynä oli se, ettei toisen suodenniemeläisen haavoittumista voinut
oikeuden mukaan pitää erillisenä rikoksena vaan se sisältyi törkeään ryöstöön.
Säästöpankin
ryöstö osui levottomaan aikaan, jona pankkeja ryösteltiin tuhkatiheään. Vuonna
1991 oli jo ennen Suodenniemeä tehty yli 80 rahalaitosryöstöä. Samana päivänä kuin Suodenniemen pankki ryöstettiin tehtiin niin myös Lempäälän Sääksjärvellä ja
Järvenpäässä. Eivätkä ne siihenkään jääneet. Saman viikon torstaina ja
perjantaina iskettiin jälleen uusiin kohteisiin. Hämmästyttävä rikosaalto hiljeni vasta
vähitellen, kun pahimmillaan jyllännyt lama alkoi helpottaa ja pankkien
turvajärjestelyjä parannettiin.
Lähteet:
Suodenniemen Säästöpankin ryöstön asiakirjat (R 92/583), Korkeimman oikeuden arkisto.
Paikallissanomat 4.12.1991, 2.1.1992, 8.1.1992 ja 5.2.1992.
Aamulehti 27.11.1991, 28.11.1991, 30.11.1991 ja 2.2.1994.
Lahtonen Mika (toim.): Kohutuimmat rikokset. Yhtyneet Kuvalehdet, Alibi, 2001.
Karttapohja: www.paikkatietoikkuna.fi, Maanmittauslaitos.
Paikallissanomat 4.12.1991, 2.1.1992, 8.1.1992 ja 5.2.1992.
Aamulehti 27.11.1991, 28.11.1991, 30.11.1991 ja 2.2.1994.
Lahtonen Mika (toim.): Kohutuimmat rikokset. Yhtyneet Kuvalehdet, Alibi, 2001.
Karttapohja: www.paikkatietoikkuna.fi, Maanmittauslaitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti