Tänä keväänä sitten tapahtui kaksi asiaa, jotka veivät asian
selvittelyä eteenpäin. Ensinnäkin löysin arkistosta suodenniemeläisen
kertojan tarinan, jonka ohessa hän mainitsi Rytin kaatumispaikaksi Lamminperän
torpan, josta Ryti tovereineen oli menossa pidättämään punaisiksi epäiltyjä.
Toiseksi Antti kirjoitti blogitekstini kommenttiin suvussaan kulkeneen tarinan,
joka vahvisti muistitiedon ja täydentää oivallisesti olemassa oleviin lähteisiin tallentuneita tietoja.
Antin kertomus kannattaa lukea kokonaisuudessaan edellisen jutun lopusta, sillä
se sisältää kiinnostavia lisätietoja muissa lähteissä säilyneisiin
tietoihin.
Edessä näkyvä entinen Lamminperän torppa oli keväällä 1918 murheellisten tapahtumien näyttämönä. Paikka sijaitsee Ikaalisten Jauhokuononmaassa melkeinpä näköetäisyydellä Suodenniemen rajasta. |
Lamminperän torppa sijaitsi lähellä Suodenniemen Peräkunnan
kylää mutta kuitenkin muutaman kivenheiton verran Ikaalisten puolella rajaa
Jauhokuononmaassa. Suodenniemen lisäksi siitä linnuntietä alle viiden
kilometrin päässä ovat myös Kankaanpään, Jämijärven ja Hämeenkyrön rajat, mikä
voi osaltaan selittää eri kertojien ristiriitaisia näkemyksiä siitä, minkä
paikkakunnan alueella tapahtuma-aikaan oltiin.
Kaikista koossa olevista tiedoista syntyy kuva paitsi siitä missä ja miten Niilo Ryti kaatui, myös siitä mihin suurempaan asiayhteyteen tapaus liittyy. Antin kertomus nimittäin paljastaa kohtalaisella varmuudella, mistä Rytin
kohtaloksi koituneessa retkessä oli kysymys. Seuraavassa siis muutama sananen Suodenniemen tuon ajan tapahtumista niiden kaikesta järkyttävyydestä huolimattakin.
Suodenniemen taistelut olivat päättyneet punaisten
vetäytymiseen vain viittä päivää ennen Rytin kaatumista. Heti valtauksen jälkeen
Suodenniemellä – samoin kuin muillakin valkoisten haltuunsa saamilla alueilla –
käynnistyi puhdistukseksi (rensningsarbete) sanottu tapahtumasarja, jonka aikana
paikkakunnan punaisiksi epäiltyjä kansalaisia koottiin tutkintaa varten. Tutkittannassa
epäillyt asetettiin kolmeen luokkaan, joista lievin merkitsi vapauttamista,
keskimmäinen vangitsemista ja raskain kuolemantuomiota.
Punainen terrori oli talvella vaatinut pitäjässä 13
uhria ja nyt valkoisten päästessä niskan päälle syyllisiä etsittiin ja
rangaistiin. Päätyminen lajittelussa toiseen tai kolmanteen luokkaan on
luultavasti ollut paljon kuolemantuomiota yleisempää mutta surmatapaukset tuntuvat korostuvan myöhemmissä muistelmissa. Esimerkiksi
lahdenperäläisestä Salon torpasta haettiin sen 53-vuotias isäntä heti punaisen Suodenniemen
kukistumista seuraavana päivänä ja ammuttiin. Hän itse ei ollut ottanut osaa
kapinaan mutta hänen poikansa Yrjö oli ollut osallisena samasta kylästä
kotoisin olleiden Vilhelmi ja Kalle Sävilahden surmiin. Lahdenperästä myös
nuori Vihtori Vartti vietiin yhdessä säviläisen Kalle Koiviston
kanssa teloitettavaksi. Kalle oli pitäjän punakaartin päällikön Väinö Koiviston
veli. Hyynilänkankaalla pojat laitettiin kaivamaan omat hautansa ja kerrotaan,
että Vartti olisi kaivaessaan lauleskellut Jannen hanuripolkkaa, joka oli yksi
tuon ajan suosikkirallatuksista. Kalle oli tuona huhtikuun päivänä 17-vuotias, Vihtori oli juuri täyttänyt 20 vuotta.
Viimeiset Suodenniemen puhdistukseen liittyvät tapahtumat
sattuivat vanhalla hautausmaalla 16. toukokuuta. Satakunnan rintamaoikeus oli
sitä ennen istunut Pohjakylän koululla ja käsitellyt kirkon luona
jonkinlaisessa vankileirissä säilytettyjen epäiltyjen asioita. Tuona toukokuisena päivänä
hautausmaalla kajahtivat luultavasti Suodenniemen viimeiset sisällissodan
laukaukset, kun Juho Karhula ja Inna Myllymäki saivat kuolemantuomionsa. Heistä
Karhula oli Suodenniemen työväenyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja, mutta
kapinan ajan hän oli viettänyt vuodepotilaana. (Jälleen eräs Pentinkulma-yhteys, muuten.)
Samana päivänä kun aseet lopullisesti vaikenivat Suodenniemellä, marssittiin Helsingissä vapaussodan voitonparaati.
Lähteet:
Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin arkisto (IV.1:12), Kansallisarkisto.
Luettelo Vapaussodan muistomitalien saajista (Huittinen), Kunniamerkkivaliokunnan arkisto, Kansallisarkisto.
Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta, Kansallisarkisto.
Jankkari Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939. Suodenniemi-Seura ry, Sastamala 2011.
Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin arkisto (IV.1:12), Kansallisarkisto.
Luettelo Vapaussodan muistomitalien saajista (Huittinen), Kunniamerkkivaliokunnan arkisto, Kansallisarkisto.
Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta, Kansallisarkisto.
Jankkari Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939. Suodenniemi-Seura ry, Sastamala 2011.