Mieleeni muistui valtionmetsien hiljattain päättyneen
kulttuuriperintöinventoinnin päätösjulkaisu Metsiin kadonneet, jossa esiteltiin
vinovalovarjosteiden avulla esiin saatuja kulttuuriperintökohteita. Varjosteiden
avulla oli löydetty esimerkiksi viime jääkauden päättyessä syntyneiden sulamisvirtojen
jokisuita, jotka ovat jo aikoja sitten kuivuneet ja sulautuneet osaksi maastoa.
Suodenniemen kylän alue ei ainakaan nykyisin enää muistuta niemeä, sillä kylä sijaitsee tässä ortoilmakuvassa näkyvän Kirkkojärven pohjukassa. |
Sain hiljattain vinkin, että varjosteita olisi saatavilla
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelun kautta, joten ryhdyin etsimään
niitä toivoen, että niistä saisi jotakin irti näihin pohdintoihin liittyen. Varjosteiden
tutkiminen osoittautui kiinnostavaksi puuhaksi, vaikka harjaantumaton silmä ei niissä
mitään kovin mullistavaa havainnutkaan. Maaston muotoja niiden avulla pystyi
kuitenkin hahmottamaan eri tavalla kuin tavallisesta kartasta tai edes maastossa
liikkuessa.
Suodenniemen kylän ympäristöä tutkimalla varjosteista alkoi
hahmottua kiinnostavia yksityiskohtia maan muodoista. Maastossakin on helppo
havaita, että itse kylä on ympäristöään korkeammalla harjanteella mutta vasta
näitä varjosteita tutkimalla näki, millaisia sen ympäristön korkeuserot ovat.
Sekä kylän itä- että länsipuolella on huomattavan tasaisia alueita, jotka on jo
vuosisatoja sitten otettu maanviljelyksen käyttöön. Maapohja on savea, kuten nykyisen
Kirkkojärven pohjakin on. Voisiko olla niin, että nuo tasangot olisivat
vuosisatoja sitten olleet Kirkkojärven lahtia, jotka ovat maankohoamisen
seurauksena kuivuneet?
Tällainen mahdollisuus avaisi yhteyksiä useisiin jo
olemassa oleviin teorioihin pitäjän nimen historiasta. Jos Suodenniemen kylän paikka
on todella ennen muodostanut selkeän niemen, tukisi se seuran
keskustelusivulla olevassa Kotimaisten kielten keskuksen kommentissa esiin tuotua
ajatusta Suolenniemestä – eli siitä, että pitkulaiset järvet ja muut
maanmuodot ovat usein saaneet suoli-alkuisen nimityksen. Tässä tapauksessa
suoli voisi viitata sekä lähistöllä olevaan kapeaan ja pitkään järviketjuun
että itse niemen muotoon. Koska niemen ympärillä
mahdollisesti olleet vesialueet eivät ole voineet olla kovin syviä, ne ovat
kenties olleet jo soistuvia lahtia ihmisten saapuessa alueelle. Se
taas voisi tukea Heikki Ojansuun jo sata vuotta sitten esittämää teoriaa siitä,
että Suodenniemi tarkoittaisikin Soidenniemeä. Se olisi luontevaakin, jos
niemen molemmilla puolilla ovat olleet sittemmin
kuivuneet ja pelloiksi muokatut suot.
Maa kohoaa Suodenniemen alueella edelleen noin 60
senttimetriä vuosisadassa. Kohotessaan maa myös kallistuu. Voikin olla, että tuosta Suodenniemen ajasta olla kulunut niin pitkään,
ettei sillä vielä sijainnut kylää. Ihmisiä on silti kulkenut
sen ohi jo kauan ennen asuttamista, sillä kuten tunnettua, nykyisen pitäjän läpi ja
paikan ohi kulki Sastamalan Rautaveden ja Pohjanlahden yhdistänyt eräreitti. Ehkä paikka kannatti asuttaa vasta sitten, kun niemen ympärille oli maan kohoamisen
seurauksena muodostunut viljelykelpoista maata? Juhani Piilosen Sastamalan
historian mukaan kylän uskotaan olevan myöhäiskeskiaikainen eli sen ajatellaan
syntyneen 1200-1500 –lukujen välillä. Kaikki tämä tarkoittaisi sitä, että
Suodenniemen kylä on voinut saada nimensä sijaintipaikkansa mukaan. Niin
tai näin, nimi on ollut jo 1500-luvulla siinä määrin vakiintunut, että vanhimmissakaan asiakirjoissa sitä ei esimerkiksi ole yritetty kääntää
ruotsiksi, vaan mitä erilaisimmista kirjoitusasuista huolimatta niemi on aina ollut
niemi.
Olisiko Suodenniemi voinut olla alkuaan tämän muotoinen? Punaisella yhtenäisellä viivalla näkyy ehdottamani entinen rantaviiva. Katkoviivalla merkitsin kohouman, joka korkeutensa puolesta olisi ehkä kuulunut muinaiseen niemeen, mutta Kirkko-ojan notko lienee kuitenkin ollut veden alla. Sekä vuoden 1796 isojakokartassa että vuoden 1914 täydennyskartassa näkyvät kohouman molemmin puolin kulkevat ojat, jotka lienevät varhaisempien aikojen vesiväyliä. |
(Vielä lopuksi tietoa vinovalovarjosteista kiinnostuneille: varjosteita pääsee katsomaan menemällä osoitteeseen www.paikkatietoikkuna.fi ja valitsemalla vasemmalle ilmestyvästä valikosta kohdan Karttaikkuna. Tämän jälkeen valitaan kohta Karttatasot ja esiin tulevasta valikosta ruksataan otsikon Korkeus alta löytyvä kohta Vinovalovarjoste.)
Lähteet:
Adel Vadim ja Seppä Johanna: Uusia kivikautisia löytöjä Sastamalasta: Suodenniemen arkeologinen inventointi 2007-2008. Pirkan maan alta (10), 2009.
Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2. 1300-1860. Vammalan kaupunki, Vammala 2007.
Karttapohjat: Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos.