Historian tekijät Kollaan taisteluissa

Talvisota synnytti suomalaisten kansalliseen muistiin monta paikkaa, joita täällä blogissakin on jo käsitelty. Summan, Taipaleen ja Raatteen lisäksi on neljäskin paikka, joka on monelle suomalaiselle tuttu. Se on Kollaa, joka sijaitsi Laatokan pohjoispuolella ennen sotia vauhdilla kasvaneiden Loimolan ja Suvilahden taajamien välillä.

Kollaan puolustajia levolla taisteluiden välillä 1.2.1940.
Kuva: SA-kuva 3356.

Eräs jo syksyllä 1939 Kollaalle asettautuneista suomalaisjoukoista oli Jalkaväkirykmentti 34. Sen kolmannessa pataljoonassa, 7. komppaniassa (7./JR 34) palveli alikersantti Aulis Siira. Hänen synnyin- ja asuinpaikkansa oli Kirvun pitäjä Karjalan kannaksen juuressa Imatran ja Käkisalmen välissä. Jalkaväkirykmentti 34 näyttää olleen kirvulaisille yhtä keskeinen joukko-osasto kuin Kenttätäydennysprikaatin X pataljoona (X/KT-Pr.) eli Osasto Bergin X pataljoona eli Pataljoona Kantele oli suodenniemeläisille: etenkin rykmentin III pataljoonassa palveli paljon kirvulaisia.

Aulis Siiran syksy kului linnoitustöissä ja kun sota marraskuun lopussa alkoi, kuuluivat sen äänet jo ensimmäisenä päivänä 7. komppanian kaistalle. Taistelun melskeen yli kantautuivat vihollisen joukkojen uraa-huudot. Pian hyökkääjä oli saapunut myös Siiran komppanian näkyviin. Samaan aikaan sota lähestyi myös Siiran kotipitäjää Kirvua ja siviiliväestö piti evakuoida. Näyttää siltä, että tällöin myös Siiran perhe siirtyi kotipitäjästään Suodenniemen maisemiin.

Kollaalle tehdyt pesäkkeet oli tarkoitettu viivytysasemaksi, josta oli määrä vetäytyä taaksepäin kun olo siellä kävisi liian tukalaksi. Harva suomalainen sitä tiesi, mutta puna-armeijan marssioppaassa tästä oli määritelty kulkevaksi marssireitti numero 3, jota pitkin oli määrä edetä Sortavalan kautta Imatran suuntaan.

Kuten monessa muussakin paikassa joutuivat suomalaiset myös täällä toteamaan taistelevansa kokonaista puna-armeijan divisioonaa vastaan. Myöhemmin alueella toimi vähintään osia useista eri divisioonista. Ennen pitkää kuitenkin ilmeni, että suomalaisten etu Kollaalla oli sama kuin monessa muussakin paikassa: neuvostojoukot eivät olleet valmistautuneet metsätaisteluihin vaan aikomuksena oli edetä teitä pitkin ja taistella niiden suunnissa. Tästä syystä hyökkäävillä joukoilla ei ollut suksia eikä muutenkaan kovin hyvää valmiutta maastossa oleskeluun.

Lopussa mainitusta Kansa taisteli -lehden artikkelista päätellen
Aulis Siiran Jalkaväkirykmentti 34:n III pataljoona oli maaliskuussa 1940
sijoitettuna ympyrän osoittamaan maastoon (Matvein)
Heinätsylammen luoteispuolelle.

Vastoin alkuperäisiä ajatuksia Kollaalta ei lähdettykään vetäytymään, vaikka olot siellä olivat monesti vaikeat. Sodan alkuaikoina vihollistykistön paine oli valtava, koska se piti monena päivänä tulta yllä koko valoisan ajan. Kun vihollinen huomasi, että tie eteenpäin oli tukossa, se lähti kiertämään korpien kautta suomalaisten selustaan. Nämä yritykset saatiin torjuttua ja puolustus Kollaan maisemissa kesti. Sodan kestäessä neuvostojoukot lisäsivät vahvuuttaan entisestään, mutta rintaman kulku säilyi suunnilleen entisellään. Näihin aikoihin tarkka-ampuja Simo Häyhä teki täällä kuuluisuuteen johtaneita tekojaan.

Maaliskuun 2. päivänä käynnistyi uusi puna-armeijan rynnistys puolustajien asemiin. Voimakas tykistötuli takoi jälleen tannerta ja taistelut riehuivat alueella päiväkausia yhteen menoon. Maaliskuun 9. päivän aikoihin elettiin kriittisiä hetkiä kun vihollinen onnistui murtautumaan linjojen läpi. Kestäisikö Kollaa? Tilanne saatiin kuitenkin vastahyökkäyksellä korjattua ja ennen pitkää vihollisen suurin rynnistys alkoi olla ohi.

Täälläkin onnistumisesta maksettiin kuitenkin kova hinta: pelkästään maaliskuussa alueen taistelut vaativat noin 1300 nuoren suomalaisen hengen. Vielä suuremmaksi kasvoivat kuitenkin vihollisen tappiot. Heidän riveistään on maaliskuussa arvioitu kaatuneen noin 6700 sotilasta. Maaliskuun 9. päivän kovat taistelut veivät kirvulaisten rykmentin 7. komppaniasta neljä miestä kaatuneina. Yksi heistä oli taistelukentälle jäänyt 25-vuotias alikersantti Aulis Siira, jonka hautamuistomerkki on Suodenniemen sankarihautausmaalla. Kollaa kesti, kovin uhrauksin.

Lähteet:

Jalkaväkirykmentti 34:n 7. komppanian (7./JR 34) sotapäiväkirja, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta, Kansallisarkisto.

Kautto Antero (toim.): Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Karisto Oy 1989).
Saarinen L-P: Talvisodan Kollaa. Osa II. Kansa taisteli 12/1962, s. 363-367.
Paikallissanomat 23.5.1940.

Talvisodan historia 3 (WSOY 1978).

Wikipedia: Kollaan taistelu.

Karttapohja: www.karjalankartat.fi, Maanmittauslaitos.

Aulis Siiran valokuva: Suomen Kuvalehti 37/1940.