Tässä ollaan lähdössä marssille Nurmijärvellä. Vuosi on sattuvasti 1907. Kuva: Nurmijärven museo, Finna.fi. |
Taipaleen sahalle. Sieltä matkaa jatkettiin kello kahdelta yhdessä Taipaleesta mukaan liittyneen joukon kanssa
kohti keskipitäjää. Lähtiessä näytetään joutuneen jonkinlaiseen sanaharkkaan sahan omistaneen Kalle Isotalon kanssa, mutta suuremmitta vaikeuksitta näytetään päästyn jatkamaan matkaa.
Juhlasta uutisoineen Kansan Lehden mukaan palokunnantalolle saavuttaessa kulkueessa olisi ollut jopa kolmisensataa marssijaa. Myös Satakunta-lehti arvioi osallistujien määrän samansuuruiseksi. Näitä lukuja on jokseenkin mahdotonta varmentaa muualta, joten ne on tässä esitettävä sellaisena kuin ne lehteen painettiin. Melkoisesta väenpaljoudesta on joka tapauksessa ollut kysymys.
Juhlasta uutisoineen Kansan Lehden mukaan palokunnantalolle saavuttaessa kulkueessa olisi ollut jopa kolmisensataa marssijaa. Myös Satakunta-lehti arvioi osallistujien määrän samansuuruiseksi. Näitä lukuja on jokseenkin mahdotonta varmentaa muualta, joten ne on tässä esitettävä sellaisena kuin ne lehteen painettiin. Melkoisesta väenpaljoudesta on joka tapauksessa ollut kysymys.
Samoihin aikoihin kun pohjoinen kulkue oli lähtenyt
Lahdenperästä oli pitäjän eteläinen työväenyhdistys aloittanut oman marssinsa
Putajan sahalta. Siinäkin Satakunta-lehti arvioi olleen noin 300
marssijaa. Kulkueet kohtasivat jonkin matkaa Salmen sillalta Pajuniemeen päin ja palasivat yhdessä palokunnantalolle. Kun molemmat ryhmät olivat hetken levähtäneet, ne
marssivat yhdessä takaisin Pajuniemeen Kepulin risteykseen, josta palattiin taas juhlapaikalle. Matkan varrella oli pappila, joka noteerattiin, sanoipa nimimerkki Airue Sosialidemokraatti-lehdessä koko käyntiäkin mielenosoitusretkeksi. Hän arveli kulkueessa olleen tässä vaiheessa noin 400 marssijaa.
Tämä vapputapahtuma ei kuitenkaan ollut pitäjän ainoa. Kansan Lehti kertoi, että Kouraniemessä
Pälällä vietettiin samaan aikaan porvarillista vappujuhlaa, jonka puuhamiehinä olivat
tuolloin kappalaisen virassa ollut Kaarlo Kalpa sekä ylempänä mainittu Kalle Isotalo. Tämä juhla oli luonteeltaan varsin erilainen, sillä Kansan Lehden tietojen mukaan pappilasta Pälälle tehtyyn kävelyyn
olisi osallistunut seitsemän henkilöä, kun taas itse juhlassa olisi ollut 17
osanottajaa. Näidenkään lukujen todenperäisyyttä on hankala tarkistaa, mutta Kansan
Lehdelle ne olivat itsestään selvä naljailun aihe.
Työväen vappujuhlan iltaohjelma palokunnantalolla alkoi kello viideltä. Aluksi kohotettin eläköön-huuto sosialidemokratialle ja alas-huutoja porvarilliselle vallalle. Sen jälkeen kuultiin monia puheita ja välillä laulettiin. Ohjelmaan kuului myös runonlausuntaa, Rukkaset-niminen näytelmä, kuplettilaulua sekä "kansallistanssia". Tuntien kuluttua väki alkoi siirtyä kotia kohti ja palokunnantalo pääsi hiljenemään kevätyön vaaleaan viileyteen.
Työväen vappujuhlan iltaohjelma palokunnantalolla alkoi kello viideltä. Aluksi kohotettin eläköön-huuto sosialidemokratialle ja alas-huutoja porvarilliselle vallalle. Sen jälkeen kuultiin monia puheita ja välillä laulettiin. Ohjelmaan kuului myös runonlausuntaa, Rukkaset-niminen näytelmä, kuplettilaulua sekä "kansallistanssia". Tuntien kuluttua väki alkoi siirtyä kotia kohti ja palokunnantalo pääsi hiljenemään kevätyön vaaleaan viileyteen.
Lähteet:
Seuraavat sanomalehdet Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
Kansan Lehti 14.5.1907.
Satakunta 9.5.1907.
Sosialidemokraatti 7.5.1907.
Seuraavat sanomalehdet Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
Kansan Lehti 14.5.1907.
Satakunta 9.5.1907.
Sosialidemokraatti 7.5.1907.