Vihamiehiäkin hänellä maailmalla silti riitti. Puolassa hän oli kukistanut siellä leimahtaneen kapinan ja sen jälkeen vienyt puolalaisilta itsehallinnon. Ja vaikka Aleksanteri oli siirtänyt Venäjää aimo askelen eteenpäin vapauttamalla maaorjat vuonna 1861 oli maan demokratisoimista ja perustuslakia vaatinut Narodnaja volja (Kansan tahto) –järjestö jo monta kertaa yrittänyt toimittaa hänet pois päiviltä.
Aleksanteri II:n 25-vuotista hallituskautta juhlittiin näkyvästi Suodenniemelläkin. Kuva: Wikimedia Commons |
Maaliskuun 2. oli kuitenkin juhlan aikaa. Aamulla kirkoissa ympäri valtakuntaa pidettiin
juhlajumalanpalveluksia ja klo 10 täyttyi Suodenniemelläkin kirkko seurakuntalaisista.
Pitäjässä virkaatekevänä ylimääräisenä pappina toiminut Gustaf Vermanen piti
saarnan, jossa pyysi varjelusta sekä keisarille että koko keisarilliselle
perheelle.
Illalla kokoonnuttiin iltamiin, jotka järjestettiin Kuulialla Pajuniemessä. Paikalla
oli yli 300 juhlijaa ja taloa oli monin tavoin laitettu juhlakuntoon, kuten nimimerkki Siwulta
katselia myöhemmin todisti Koi-lehdessä:
”[…] Asuinhuone oli
kauniisti koristettu liinavaatteilla, havuköynnöksillä sekä nuorilla kuusilla.
Oven päällä oli monivärisillä, läpitse kuultavilla latinan kirjaimilla
kirjoitus: Eläköön Keisari ja Suuriruhtinaamme Aleksander II. Peräikkuna
havuilla kaunistettu ja tässä palava A II ja ulkopuolella rappusten oven päällä
monen värisistä lyhdyistä valmistettu A.” Samaa juhlaa Satakunta-lehdessä selostaneen
nimimerkki The alderin mukaan lyhtymuodostelma ”lumoavasti viehätti sekä silmää että mieltä”.
Aamulla kirkossa saarnannut pastori Vermanen piti juhlassa avauspuheen. Sen jälkeen huudettiin kolmesti "Eläköön Aleksander
II Suomen Suuriruhtinas", mitä Siwulta katselian mukaan seurasi kuoron
kaksiäänisesti laulamana Maamme-laulu sekä muita isänmaallisia lauluja. Maamme-laulu sanoitettiin suomeksi uudelleen vuonna
1889, joten Kuulialla kuultu esitys ei liene ollut sama kuin se jonka
me osaamme. Kovin tuttu se olisi tietysti ollut meillekin. Kuoroesitysten
jälkeen ohjelmassa seurasi tanssia kuuden soittajan säestyksellä. Tanssin
lomassa kuultiin vielä Pohjakylässä asuneen maakauppias Blåstedtin hyvin innostuneeksi
kuvattu puhe, jonka jälkeen seurasi
taas eläköön-huutoja ja Suomen poika –niminen laulu. Kiinnostavaa on
huomata, ettei kansallinen isänmaallisuus ollut mitenkään
ristiriidassa keisarin juhlinnan kanssa: hänen muistamisensa lomassa sopi
hoilata Maamme-laulua.
Kuulian tila vuoden 1961 peruskartassa. |
Juhlintaa kesti pikkutunneille saakka ilmeisen hyvissä tunnelmissa, vaikkakin The alderin mukaan joidenkin
osallistujien pieni kärhämä oli illan aikana varjostanut juhlavaa tilaisuutta.
Päivän ohjelmaan kuului joka puolella, että juhlallisuuksien
yhteydessä kerättiin tai osoitettiin varoja johonkin hyvään ja keisarille
omistettuun hankkeeseen. Sinä päivänä Suomeen syntyi monta Aleksanterin koulua
ja rahastoa. Suodenniemelläkin iltamien tuotto, noin 200 markkaa, päätettiin
sijoittaa korkoa kasvamaan siksi kunnes pitäjään saataisiin kansakoulu. Silloin
tämän Aleksanteri II:n apurahastoksi nimetyn kassan korkotuloja oli määrä
käyttää etevimpien köyhien oppilaiden tukemiseen.
Hyvä tahto ja toivottu varjelus eivät kuitenkaan auttaneet Aleksanteria enää kovin pitkälle. Melkein tarkalleen vuosi
juhlinnan jälkeen erään Narodnaja voljaan kuuluneen puolalaisen aktivistin onnistui
haavoittaa häntä käsipommilla Katariinankanavan sillalla
Pietarissa. Pidetty ja vihattu keisari menehtyi vähän myöhemmin vammoihinsa kotonaan Talvipalatsissa. Hänen paikkansa otti jykevä ja loistokkuutta karttanut Aleksanteri III, jonka aikana Suomen erillisasemaa varjostaneet pilvet alkoivat kerääntyä taivaanrantaan.
Lähteet:
Koi-lehti 23.3.1880 ja Satakunta 17.4.1880, Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto.
Wikipedia: Aleksanteri II.
Karttapohja: vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi, Maanmittauslaitos.
Lähteet:
Koi-lehti 23.3.1880 ja Satakunta 17.4.1880, Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto.
Wikipedia: Aleksanteri II.
Karttapohja: vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi, Maanmittauslaitos.