Ensimmäinen katselmusluetteloista löytämäni ruodun 111 sotilas on Jöran Larsson
Nordanwäder, joka näyttää asettuneen hoitamaan tehtäväänsä vuonna 1711 eli Suuren Pohjan sodan
aikana, pari vuotta ennen isonvihan alkua. Vuoden 1720 katselmusluettelossa
ruodun mainitaan olevan tyhjillään, mikä antaisi ymmärtää, että Nordanwäderille
olisi käynyt sodassa huonosti. Niin ei kuitenkaan ollut, sillä vuoden
1728 luettelossa hänen mainitaan pysytelleen maassa ja palanneen tehtäviinsä 13. joulukuuta
1721, kun venäläiset olivat poistuneet maasta. Hänen kautensa päättyi eroon vuonna 1724,
jolloin ruodun uudeksi sotilaaksi nousi 21-vuotias Johan Nilsson Nordanwäder. Hän ehti palvella ruotua reilun kymmenen vuotta, kunnes oikeassa silmässä ollut vika katkaisi hänen sotilasuransa 17. kesäkuuta 1737.
Mahtaakohan joku näistä Albert Edelfeltin maalauksen pojista olla suodenniemeläinen? Voisi ollakin, sillä tässä rykmentissä hekin palvelivat. |
Vuoden 1778 isojakokarttaan on Pohjakylään piirretty vain
yksi mutta sitäkin selkeämmin erottuva sotilaan asumus. Sen oletin kuuluneen
ruodun 109 haltijalle mutta aivan varma asiasta ei voi olla. Joka tapauksessa
tupia näyttää olleen vain yksi joten ruodun 111 sotilaat asuivat kenties
jossakin Pukan rakennuksista tai sitten torppa on jäänyt piirtämättä sen todelliselle
sijaintipaikalle. Pohjakylässä sijainneita sotilaan nautintaan kuuluneita maa-aloja
oli ainakin nykyisen Sävintien varrella sekä nykyään kuivatusta Hoivasjärvestä
Koivuniemenjärveen laskeneen Hoivasojan varrella.
Jöran Uhrwäder oli yksi niistä
suodenniemeläisistä, jotka osallistuivat Viaporin rakentamiseen. Hänet
määrättiin sinne vuonna 1754 ja vielä uudelleen seuraavana vuonna.
Uhrwäderin jälkeen vuonna 1760 ruotusotilaan toimen otti
vastaan mouhijärveläinen Johan Matsson Kårtman. Hän kuitenkin kuoli punatautiin
(rödsot) 25-vuotiaana 15. elokuuta 1762, ennen siirtymistään Suodenniemelle. Samana
päivänä hänen perheensä menetti myös 2-vuotiaan tyttärensä Marian, joka
menehtyi isorokkoon. Kårtmanin tilalle siirrettiin joulukuussa edellisessä jutussa mainittu Pommerin sotaan osallistunut Carl Packalen.
Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan rakennustyömaa oli aikansa suurin. Telineillä tasapainoili useita suodenniemeläisiä, joista eräs oli Pohjakylässä tuttu Jöran Uhrwäder. Kuva: Wikimedia Commons. |
Matts Mattsson Bjur palveli Pohjakylässä 1800-luvun alkuvuosiin
saakka. Hän oli osallistunut palvelukseen Kustaa III:n sodan aikana ja alkoi
sairastella. Iältään hän oli viisissäkymmenissä. Hänet sai eron ja eläkkeen
kesäkuussa 1804. Seuraavana kesänä hänen tilalleen siirrettiin ruodusta numero
10 eli Vihattulasta läheltä nykyistä Sastamalan keskustaa Gustaf Reinhold Smed
(tai Schmidt) –niminen nuorukainen, joka siirrettiin edelleen Euran komppaniaan
aliupseeriksi jo paria vuotta myöhemmin.
Tämän Makkosesta Pohjakylään siirtyneen ruodun viimeiseksi
sotilaaksi näyttää tulleen hämeenkyröläinen Michel Michelsson Bjur, joka
otettiin tehtäväänsä lokakuussa 1807, Suomen sodan alla.
Tämä tuolloin melkein 23-vuotias nuorukaisen sotilasura ruotuarmeijassa jäi
kuitenkin lyhyeksi, kun satoja vuosia kestänyt kytkös Ruotsiin murtui ja uusi vaihe Suomen historiassa alkoi.
Lähteet:
Porin läänin jalkaväkirykmentin katselmusrullat ja värväysluettelot 1728-1808, Kansallisarkisto.
Suodenniemen ja Mouhijärven seurakuntien pää- ja rippikirjat sekä kuolleiden ja haudattujen luettelot, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Pohjakylän isojakokartta vuodelta 1778, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Makkosen (keskeneräinen) isojakokartta vuodelta 1782, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Lähteet:
Porin läänin jalkaväkirykmentin katselmusrullat ja värväysluettelot 1728-1808, Kansallisarkisto.
Suodenniemen ja Mouhijärven seurakuntien pää- ja rippikirjat sekä kuolleiden ja haudattujen luettelot, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Pohjakylän isojakokartta vuodelta 1778, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
Makkosen (keskeneräinen) isojakokartta vuodelta 1782, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.