Kiitoslahja Mannerheimille

Suomen kansalaisille! 
                                                                                                                     

Valtionhoitaja kenraali Mannerheimin ansiot ovat Suomen kansan historiassa unohtumattomat. Suomen kansan kiitollisuus häntä kohtaan on sammumaton. Jos kohta hänen suurtyönsä Suomen vapauttamiseksi jo itsessään on hänen nimeänsä säilyttävä muistomerkki, katsomme kuitenkin tärkeäksi että tämä kiitollisuus julkilausutaan ja ikuistetaan. Me ehdotamme sen vuoksi, että Suomen kansa adressissa lausuu hänelle kiitollisuutensa sekä hänen nimensä muiston säilyttämiseksi vastaisille polville perustaa kansallisrahaston, joka kunnialahjana, kansan kiitollisuuden osoitteeksi, hänelle annettaisiin.

Me kehoitamme sen vuoksi kaikkia Suomen kansalaisia, sekä vanhoja että nuoria, yhtymään rahankeräykseen tämmöisen rahaston aikaansaamiseksi suuremmalla tai pienemmällä erällä sekä merkitsemään nimensä myötäseuraavan adressin alle, joka yhdessä kunnialahjan kanssa tulee hänelle ojennettavaksi.

Helsingissä 25 p. heinäkuuta 1919.

Juhani Arajärvi Rafael Erich Ernst Estlander Annie Furuhjelm Hedvig Gebhard Kustavi Grotenfelt Ilmi Hallstén J. A. Heikkinen

Robert Hermanson Theodor Homén Eirik Hornborg Tekla Hultin Eero Järnefelt Aleksanteri Koivisto K. E. Linna Wilh. Malmivaara

Cely Mechelin J. K. Paasikivi Thiodolf Rein Eliel Saarinen Emil Schybergson E. N. Setälä Jean Sibelius Paavo Virkkunen

Näillä sanoilla kehottivat maineikkaat allekirjoittajat suomalaisia osallistumaan keräykseen, jonka tarkoituksena oli muistaa vastikään valtionhoitajan tehtävistä luopunutta kenraali Mannerheimia. Hän oli vasta noin puolitoista vuotta aikaisemmin noussut kansan tietoisuuteen ryhdyttyään sisällissodan sytyttyä valkoisen armeijan ylipäälliköksi mutta siitä lähtien hän oli tuon tuostakin ollut kansakunnan eturivissä. Valtionhoitajana hän oli luotsannut maan läpi valtiomuototaistelun tasavallan tielle ja olipa hän ollut ehdolla ensimmäisessä presidentinvaalissakin, jonka eduskunta suoritti ja jossa valituksi tuli 143 äänellä edistyspuolueen ehdokas Kaarlo Juho Ståhlberg. Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaana ollut Mannerheim tuli toiseksi 50 äänellä.

Mannerheim kuvattuna pari vuotta ennen
kansalaislahjan luovutusta.
Kuva: Wikimedia Commons

Suodenniemeltä kansalaislahjaan (tai alkujaan puhuttiin kansallislahjasta) osallistui 169 pitäjäläistä. Neljä heistä lahjoitti keräykseen 50 markkaa, mikä oli suurin yksittäisen lahjoittajan Suodenniemellä antama summa. Muuten lahjoitukset vaihtelivat 30 markasta kahteen markkaan, mutta onpa joukossa myös yksi yhden markan lahjoitus. Tavallisin summa oli 5 markkaa, sen lahjoitti yli 50 osallistujaa. Myös kahden markan osallistumisia oli paljon. Kaikkiaan pitäjästä saatiin säilyneiden tietojen mukaan kokoon 1341 markkaa. Joukosta saattaa tosin puuttua muutama lahjoitus, sillä numeroiduista keräyslistoista yksi ei ole paikallaan arkistossa.

Kenraali Mannerheimin kansalaislahjakeräys tuotti valtakunnan tasolla yli 7 miljoonaa markkaa. Tuotto luovutettiin saajalle alkuvuodesta 1920 tämän palattua Suomeen Keski-Eurooppaan suuntautuneelta matkaltaan. Yhdessä rahojen kanssa luovutettiin adressi, johon jokainen luovuttaja oli keräykseen osallistumisensa yhteydessä kirjoittanut nimensä.

Ajatuksena oli, että kenraali saisi itselleen lahjoituksen korkotuotot sekä oikeuden päättää siitä, millä tavalla pääoma tulisi käyttää. Tiettävästi nämä varat olivat perustana Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (myöh. Mannerheimin Lastensuojeluliiton) perustamiselle vuonna 1920. Sen motiivina on usein mainittu halu korjata sisällissodan yhteiskuntaan repimää haavaa, mutta epäilemättä takana on ollut myös aito halu kohentaa Suomen lasten asemaa. Vielä noihin aikoihin monet perheet elivät kurjuutta muistuttavassa köyhyydessä, minkä lisäksi tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta lähes sata menehtyi ennen yhden vuoden ikää.

Mannerheim kirjoitti muistelmiinsa saamastaan lahjasta näin:

”Palattuani Suomeen vuoden 1920 alussa sain ilokseni ottaa vastaan suurenmoisen kansallislahjan, jonka kokoaminen oli kansalle osoitetulla vetoomuksella pantu alulle vain päivä sen jälkeen, kun presidentinvaalin tulos oli tullut tietoon. Lahjan mukana ojennettiin satojentuhansien, kaikkia yhteiskuntaluokkia edustavien kansalaisten allekirjoittama adressi.”

Jos muistan oikein, tuota adressia säilytetään nykyisin Mannerheim-museossa Helsingin Kaivopuistossa. Jospa sitä pääsisi joskus selailemaan, niin voisi tarkistaa oliko osallistujia Suodenniemeltä enemmän kuin mitä säilyneet keräyslistat tietävät kertoa. Mahdollisessa puuttuvassa listassa olleiden nimien pitäisi nimittäin löytyä adressista.

Tässä tiedossa olevat suodenniemeläisten osallistujien nimet:

Ahola Kalle Alajoki Anni Alajoki F. Alajoki Irja [?] Alajoki Kerttu Antila Jalmar Erkkilä Oskari Forsman Manda Haapanen Kalle Haapaniemi Frans Haapaniemi Santra Haavisto Alina Haavisto Iivari Haavisto Suoma Heikkinen Miina ja Aapeli Helin Johan Helin T. Hujo Sandra Hujo Urho Hujulahti Eero Hujulahti Juho Hujulahti Väinö Ihander Fab. Isosävi Emma Isosävi Malakias Isotalo Kalle Jonkka Frans Jonkka Selma Juusela Arvid Juusela Lahja Järvensivu Arvo Järvinen Väinö Kaarlela Inna Kallio Frans Kallio Toivo Kalliokoski Tilta Kalliomäki Kalle Kalpa O. Kari Väinö Kela Eeva Kiili Taavetti Kina Arvo Kiviniemi Nestori Kiviniemi Sofia Koivuniemi Olga Koivuniemi Seth Korkeakoski Armas Korkeakoski Veini Korpela Tilta Korpela Uuno Koskinen Saima Kotajoki Selma Kulku Fanni Kurki Frans Kurki Hilja Kurki Lyydia

Kurki Martti Kurki Miina Kytölä Vihtori Lahtinen Aili Lahtinen Fanny Lehtola Tyyne Leppänen Taavi Leppänen Tilda Lindfors Lauri Lindgren Kalle Lumiainen Eino Maja Mandi Majamaa Antti Majamaa Eino Majamaa Kalle Majamaa Manda Majamaa Martti Majamaa Tilda Makkonen Lyydia Malinen Lauri Marjamäki Hilma Maunu Taave Mikkola Emma Mikkola Lauri Mikkola Uuno Mustapää Elmi ja Aukusti Myöntee Antti Mäensivu Jalmari Mäkelä Anni Mäkelä Hilma Mäkelä Vihtori Mäkelä Vihtori Mäkinen S. O. Mäntylä Eevert Naapi Eemil Nieminen Matti Noukka Hulda Noukka Kalle Noukka Taavetti Oittinen Eevet Palomäki Edvart Peltonen Anna Perttala J. Iitu Perttula Maria Perttula Rauha Pirttijärvi Olga ja Malakias Pohjola Selma Prusi Lempi Prusi Vihtori Pukka Anna Pukka Milja Pukka Paavo Pukka Väinö Pussinen Hilja Pälä Aukusti Pälä Eino

Pälä Hilma Rajaniemi Daavit Rantala Aleksandra Rantala F. V. Rantala Minna Rantala V. A. Rantala Viljo Rekkoo [?] Frans Riihimaa Frans Riihimaa Kalle Riihimaa Lempi Riihimaa Maria Riihimaa Taavetti Riihimaa Tilda Riihimaa Tyyne Ristijoki Anna Ristijoki Kaisu Ristijoki Toivo Ristijoki Vihtori Ruha A. Ruojärvi Daavid Ruojärvi Matilda Saha Kalle Saha Tilda Sarkonen Anna Sarkonen Hanna Sarkonen Jenny Seppä Anna Seppä Frans Sianoja Eelin Sillanpää Kalle Sillanpää Svante Sävilahti Vilho Toivonen Aarne Toivonen Amanda Toivonen Hilja Toivonen Kalle Tuominen Emma Tuominen F. W. Tuominen Matti Tuominen Olli Tuori Aukusti Tuori Miina Tuori Taavetti Tuori Wilhelmiina Turppa Fabian Turppa Vilho Viitaniemi A. Vuorio Herman Vähälähteenmäki Hilma Vähälähteenmäki Ville Välimäki Impi Välimäki Senia Yliniemi Fredrik

Lähteet:
Kenraali Mannerheimin kansallislahjan arkisto (Pk 2749), Kansallisarkisto.

Mannerheim, G: Muistelmat. Ensimmäinen osa. Otava, Helsinki 1951.