Valtionhoitaja kenraali
Mannerheimin ansiot ovat Suomen kansan historiassa unohtumattomat. Suomen
kansan kiitollisuus häntä kohtaan on sammumaton. Jos kohta hänen suurtyönsä
Suomen vapauttamiseksi jo itsessään on hänen nimeänsä säilyttävä
muistomerkki, katsomme kuitenkin tärkeäksi että tämä kiitollisuus
julkilausutaan ja ikuistetaan. Me ehdotamme sen vuoksi, että Suomen kansa
adressissa lausuu hänelle kiitollisuutensa sekä hänen nimensä muiston
säilyttämiseksi vastaisille polville perustaa kansallisrahaston, joka
kunnialahjana, kansan kiitollisuuden osoitteeksi, hänelle annettaisiin.
Me kehoitamme sen vuoksi
kaikkia Suomen kansalaisia, sekä vanhoja että nuoria, yhtymään
rahankeräykseen tämmöisen rahaston aikaansaamiseksi suuremmalla tai
pienemmällä erällä sekä merkitsemään nimensä myötäseuraavan adressin alle,
joka yhdessä kunnialahjan kanssa tulee hänelle ojennettavaksi.
Helsingissä 25 p. heinäkuuta
1919.
Juhani Arajärvi
Rafael Erich
Ernst Estlander
Annie Furuhjelm
Hedvig Gebhard
Kustavi Grotenfelt
Ilmi
Hallstén
J.
A. Heikkinen
|
Robert Hermanson
Theodor Homén
Eirik Hornborg
Tekla
Hultin
Eero
Järnefelt
Aleksanteri
Koivisto
K.
E. Linna
Wilh.
Malmivaara
|
Cely
Mechelin
J.
K. Paasikivi
Thiodolf
Rein
Eliel
Saarinen
Emil Schybergson
E. N. Setälä
Jean Sibelius
Paavo
Virkkunen
|
Näillä sanoilla kehottivat maineikkaat allekirjoittajat suomalaisia
osallistumaan keräykseen, jonka tarkoituksena oli muistaa vastikään
valtionhoitajan tehtävistä luopunutta kenraali Mannerheimia. Hän oli vasta noin
puolitoista vuotta aikaisemmin noussut kansan tietoisuuteen ryhdyttyään sisällissodan
sytyttyä valkoisen armeijan ylipäälliköksi mutta siitä lähtien hän oli tuon
tuostakin ollut kansakunnan eturivissä. Valtionhoitajana
hän oli luotsannut maan läpi valtiomuototaistelun tasavallan tielle ja olipa hän
ollut ehdolla ensimmäisessä presidentinvaalissakin, jonka eduskunta suoritti
ja jossa valituksi tuli 143 äänellä edistyspuolueen ehdokas Kaarlo Juho Ståhlberg. Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaana ollut Mannerheim tuli toiseksi 50 äänellä.
Suodenniemeltä kansalaislahjaan (tai alkujaan puhuttiin kansallislahjasta) osallistui 169 pitäjäläistä.
Neljä heistä lahjoitti keräykseen 50 markkaa, mikä oli suurin yksittäisen
lahjoittajan Suodenniemellä antama summa. Muuten lahjoitukset vaihtelivat 30
markasta kahteen markkaan, mutta onpa joukossa myös yksi yhden markan lahjoitus.
Tavallisin summa oli 5 markkaa, sen lahjoitti yli 50 osallistujaa. Myös kahden
markan osallistumisia oli paljon. Kaikkiaan pitäjästä saatiin säilyneiden
tietojen mukaan kokoon 1341 markkaa. Joukosta saattaa tosin puuttua muutama
lahjoitus, sillä numeroiduista keräyslistoista yksi ei ole paikallaan
arkistossa.
Mannerheim kuvattuna pari vuotta ennen kansalaislahjan luovutusta. Kuva: Wikimedia Commons |
Kenraali Mannerheimin kansalaislahjakeräys tuotti valtakunnan tasolla yli 7 miljoonaa
markkaa. Tuotto luovutettiin saajalle alkuvuodesta 1920 tämän palattua
Suomeen Keski-Eurooppaan suuntautuneelta matkaltaan. Yhdessä rahojen kanssa luovutettiin
adressi, johon jokainen luovuttaja oli keräykseen osallistumisensa yhteydessä kirjoittanut
nimensä.
Ajatuksena oli, että kenraali saisi itselleen lahjoituksen korkotuotot sekä oikeuden päättää siitä, millä tavalla pääoma tulisi käyttää. Tiettävästi nämä varat olivat perustana Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (myöh. Mannerheimin Lastensuojeluliiton) perustamiselle vuonna 1920. Sen motiivina on usein mainittu halu korjata sisällissodan yhteiskuntaan repimää haavaa, mutta epäilemättä takana on ollut myös aito halu kohentaa Suomen lasten asemaa. Vielä noihin aikoihin monet perheet elivät kurjuutta muistuttavassa köyhyydessä, minkä lisäksi tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta lähes sata menehtyi ennen yhden vuoden ikää.
Ajatuksena oli, että kenraali saisi itselleen lahjoituksen korkotuotot sekä oikeuden päättää siitä, millä tavalla pääoma tulisi käyttää. Tiettävästi nämä varat olivat perustana Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (myöh. Mannerheimin Lastensuojeluliiton) perustamiselle vuonna 1920. Sen motiivina on usein mainittu halu korjata sisällissodan yhteiskuntaan repimää haavaa, mutta epäilemättä takana on ollut myös aito halu kohentaa Suomen lasten asemaa. Vielä noihin aikoihin monet perheet elivät kurjuutta muistuttavassa köyhyydessä, minkä lisäksi tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta lähes sata menehtyi ennen yhden vuoden ikää.
Mannerheim kirjoitti muistelmiinsa saamastaan lahjasta näin:
”Palattuani Suomeen
vuoden 1920 alussa sain ilokseni ottaa vastaan suurenmoisen kansallislahjan,
jonka kokoaminen oli kansalle osoitetulla vetoomuksella pantu alulle vain päivä
sen jälkeen, kun presidentinvaalin tulos oli tullut tietoon. Lahjan mukana ojennettiin
satojentuhansien, kaikkia yhteiskuntaluokkia edustavien kansalaisten
allekirjoittama adressi.”
Jos muistan oikein, tuota adressia säilytetään nykyisin Mannerheim-museossa
Helsingin Kaivopuistossa. Jospa sitä pääsisi joskus selailemaan, niin voisi
tarkistaa oliko osallistujia Suodenniemeltä enemmän kuin mitä säilyneet
keräyslistat tietävät kertoa. Mahdollisessa puuttuvassa listassa olleiden
nimien pitäisi nimittäin löytyä adressista.
Tässä tiedossa olevat suodenniemeläisten osallistujien nimet:
Ahola Kalle
Alajoki Anni
Alajoki F.
Alajoki Irja [?]
Alajoki Kerttu
Antila Jalmar
Erkkilä Oskari
Forsman Manda
Haapanen Kalle
Haapaniemi Frans
Haapaniemi Santra
Haavisto Alina
Haavisto Iivari
Haavisto Suoma
Heikkinen Miina ja Aapeli
Helin Johan
Helin T.
Hujo Sandra
Hujo Urho
Hujulahti Eero
Hujulahti Juho
Hujulahti Väinö
Ihander Fab.
Isosävi Emma
Isosävi Malakias
Isotalo Kalle
Jonkka Frans
Jonkka Selma
Juusela Arvid
Juusela Lahja
Järvensivu Arvo
Järvinen Väinö
Kaarlela Inna
Kallio Frans
Kallio Toivo
Kalliokoski Tilta
Kalliomäki Kalle
Kalpa O.
Kari Väinö
Kela Eeva
Kiili Taavetti
Kina Arvo
Kiviniemi Nestori
Kiviniemi Sofia
Koivuniemi Olga
Koivuniemi Seth
Korkeakoski Armas
Korkeakoski Veini
Korpela Tilta
Korpela Uuno
Koskinen Saima
Kotajoki Selma
Kulku Fanni
Kurki Frans
Kurki Hilja
Kurki Lyydia
|
Kurki Martti
Kurki Miina
Kytölä Vihtori
Lahtinen Aili
Lahtinen Fanny
Lehtola Tyyne
Leppänen Taavi
Leppänen Tilda
Lindfors Lauri
Lindgren Kalle
Lumiainen Eino
Maja Mandi
Majamaa Antti
Majamaa Eino
Majamaa Kalle
Majamaa Manda
Majamaa Martti
Majamaa Tilda
Makkonen Lyydia
Malinen Lauri
Marjamäki Hilma
Maunu Taave
Mikkola Emma
Mikkola Lauri
Mikkola Uuno
Mustapää Elmi ja Aukusti
Myöntee Antti
Mäensivu Jalmari
Mäkelä Anni
Mäkelä Hilma
Mäkelä Vihtori
Mäkelä Vihtori
Mäkinen S. O.
Mäntylä Eevert
Naapi Eemil
Nieminen Matti
Noukka Hulda
Noukka Kalle
Noukka Taavetti
Oittinen Eevet
Palomäki Edvart
Peltonen Anna
Perttala J. Iitu
Perttula Maria
Perttula Rauha
Pirttijärvi Olga ja Malakias
Pohjola Selma
Prusi Lempi
Prusi Vihtori
Pukka Anna
Pukka Milja
Pukka Paavo
Pukka Väinö
Pussinen Hilja
Pälä Aukusti
Pälä Eino
|
Pälä Hilma
Rajaniemi Daavit
Rantala Aleksandra
Rantala F. V.
Rantala Minna
Rantala V. A.
Rantala Viljo
Rekkoo [?] Frans
Riihimaa Frans
Riihimaa Kalle
Riihimaa Lempi
Riihimaa Maria
Riihimaa Taavetti
Riihimaa Tilda
Riihimaa Tyyne
Ristijoki Anna
Ristijoki Kaisu
Ristijoki Toivo
Ristijoki Vihtori
Ruha A.
Ruojärvi Daavid
Ruojärvi Matilda
Saha Kalle
Saha Tilda
Sarkonen Anna
Sarkonen Hanna
Sarkonen Jenny
Seppä Anna
Seppä Frans
Sianoja Eelin
Sillanpää Kalle
Sillanpää Svante
Sävilahti Vilho
Toivonen Aarne
Toivonen Amanda
Toivonen Hilja
Toivonen Kalle
Tuominen Emma
Tuominen F. W.
Tuominen Matti
Tuominen Olli
Tuori Aukusti
Tuori Miina
Tuori Taavetti
Tuori Wilhelmiina
Turppa Fabian
Turppa Vilho
Viitaniemi A.
Vuorio Herman
Vähälähteenmäki Hilma
Vähälähteenmäki Ville
Välimäki Impi
Välimäki Senia
Yliniemi Fredrik
|
Lähteet:
Kenraali Mannerheimin kansallislahjan arkisto (Pk 2749), Kansallisarkisto.
Mannerheim, G: Muistelmat. Ensimmäinen osa. Otava, Helsinki 1951.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti