Ryhmä kierteli valtiongeologi Johannes Sederholmin
johdolla tutkimassa kallioita kaiken päivää, söi metsässä eväitään ja päätyi
lopuksi Jaakolaan. Neljän aikaan iltapäivällä linja-autot kuljettivat joukon
Röyskän ahteeseen, jonka kallionleikkausta he tutkivat innokkaasti.
Mikä sitten aiheutti tällaisen geologirynnäkön muuten
rauhalliseen pitäjään? Syynä oli geologipiirejä pitkään mietityttänyt kysymys siitä, miten maapallon peruskalliot olivat muodostuneet. 1800-luvulla
vallitseva käsitys oli se, että peruskalliot muotoutuivat planeettamme
varhaisvaiheissa, kun sula kiviaines vähitellen viileni ja jähmettyi.
Täällä kallioissa oli kuitenkin todisteita toisenlaisesta kehityskulusta: Suodenniemen, Lavian ja Näsijärven rantojen kallioita tutkinut Sederholm oli retkillään havainnut, että näillä alueilla peruskallioissa näkyi merkkejä
virtaavasta vedestä ja erilaisissa oloissa syntyneistä kivilajeista. Hän päätteli,
että kallioiden oli täytynyt muodostua myöhempiä aikoja muistuttavissa
ilmasto-oloissa eikä aiemmin kuvitellussa sulakivisessä pätsissä.
Sederholmin käsitykset olivat aikanaan kiistanalaisia
mutta myöhemmin ne vahvistettiin eri puolilla maailmaa. Merkittävää on, että havainto tehtiin ensi kertaa maailmassa juuri näillä seuduilla. Sederholm itse piti Kittilän kallioita niin suuressa arvossa, että kehaisi Paikallissanomille niiden olevan
tiedemiehen kannalta arvokkaimpia koko Pohjois-Euroopassa.
Kävijöitä seudulla riitti vielä tulevinakin vuosina: vuonna 1935 pitäjässä vieraili linja-autollinen hollantilaisia geologeja, jotka tutustumismatkansa päätteeksi pysähtyivät ruokailemaan Mikkolaan kirkon lähistölle. Sederholm oli kuollut edellisenä vuonna joten vieraita johdatti professori Pentti Eskola, jonka tekstiin isot osat tästä postauksestakin perustuvat. Suodenniemellä vieraat ihastelivat kaunista maaseutua ja näkivät perinteisen risuaidan elämänsä ensimmäistä kertaa. Sen tarkoitusta he eivät heti ymmärtäneet, niin tiedemiehiä kuin olivatkin.
Lähteet:
Eskola Pentti: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi. Satakunta: kotiseutututkimuksia XIII, Satakuntalainen Osakunta 1946, s. 11-34.
Paikallissanomat 2.7.1931, 30.7.1931 ja 27.6.1935.
Karttapohja: Peruskartta 1961, Maanmittauslaitos.
Lehtileike: Aamulehti 26.5.1896, Kansalliskirjaston historiallinen sanomalehtikirjasto.
Sederholmin Suodenniemeä(kin) koskevia tutkimuksia:
Sederholm J.J.: Über eine archäische Sedimentformation im südwestlichen Finnland und ihre Bedeutung für die Erklärung der Entstehungsweise des Grundgebirges. Bulletin de la Commission géologique de Finlande (6) 1899. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki.
Sederholm J.J.: On the Sub-Bothnian Unconformity and on Archaean Rocks Formed by Secular Weathering. Bulletin de la Commission géologique de Finlande (95) 1931. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki.
Tähän vielä lisäyksenä Paikallissanomien uutinen 2.6.1949:
VastaaPoista"Suodenniemen peruskalliot kiinnostavat jatkuvasti geologeja.
Viime viikolla kierteli pääasiassa ruotsalaisten geologien retkikunta Satakunnassa ja Tampereen seuduilla tutustumassa näiden seutujen geologisiin nähtävyyksiin. Suodenniemelle saapui retkikunta viime perjantaina puolenpäivän aikaan. Retkikunta nautti ensin lounaan Saksan talossa, minkä jälkeen se tutustui Kittilän metsien kallioissa esiintyviin harvinaisiin liuskakivimuodostumiin. Illalla retkikunta jatkoi matkaansa Tampereen seudulle.
Retkikunnan johtajana toimi tunnettu geologi, professori Pentti Eskola ja kuului siihen kaksikymmentä ulkolaista geologia, joista suurin osa oli ruotsalaisia, mutta joukossa oli mm. kiinalainen ylioppilas ja hollantilainen geologi. Suomalaisia oli mukana kuusitoista. Paitsi kivilajeihin, olivat erittäinkin ulkomaalaiset geologit hyvin kiinnostuneita paikkakunnan rakennuksiin, huoneiden sisustukseen, täällä harrastettavaan kirjallisuuteen yms."