Espanjantauti oli tuttu vieras Suodenniemelläkin

Vuonna 1918 kuultiin Espanjasta pelottavia uutisia. Siellä oli tavattu vaarallista influenssaa, joka kaatoi kansaa sairasvuoteelle. Maan kuningaskin oli sänkypotilaana. Tautiin kuului liittyvän myös poikkeuksellisen korkea kuolleisuus ja se niitti erityisesti parhaassa iässä olleita 20-40-vuotiaita ihmisiä. Mitä ei vielä tiedetty, oli se, että influenssa koetteli myös Ranskaa, jonka meneillään olleesta maailmansodasta johtunut sensuuri esti tautitapauksista kertomisen. Tauti jäikin hieman epäreilusti historiaan espanjantaudin nimellä. Se raivosi ennennäkemättömällä voimalla sairastuttaen 20 tai jopa 50 prosenttia maailman ihmisistä. Hautaan se vei 50-100 miljoonaa heistä, joista Suomessa ehkä noin 25 000 ihmistä.

Juho Karo oli Suodenniemeltä ensimmäinen,
jonka kuolemaan espanjantauti yhdistettiin.
Tämä hänen kuolinilmoituksensa julkaistiin
Satakunnan Kansassa 21.11.1918.

Taudin epäillään saaneen alkunsa Kansasista Yhdysvalloista, josta se levisi Länsi-Eurooppaan sinne saapuneiden amerikkalaissotilaiden mukana. Saattoi se tosin olla Euroopastakin lähtöisin. Sieltä se joka tapauksessa levisi ympäri maailmaa säästämättä inuitien syrjäisiä kyliä sen enempää kuin Tyynenmeren kaukaisia saariakaan. Suomeen tauti levisi syksyllä 1918.

Espanjantaudin vaikutukset Suodenniemellä ovat kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa kuultuani taudista kertovan radio-ohjelman. Tapahtumien päälähde, Suodenniemen seurakunnan kuolleiden luettelo vuosilta 1918-1920 on kuitenkin ollut visusti Sastamalan seurakunnan suojissa. Suunnilleen kuukausi sitten tapahtui mieluisa käänne, kun Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen aktiivit kävivät sen siellä kuvaamassa. Digitoitu luettelo onkin nyt yhdistyksen jäsensivuilla myös kaltaisteni kotisohvalla viihtyvien ulottuvilla. Kiitos siitä ahkerille vapaaehtoisille!

Kuolleiden luetteloa tutkimalla kävi ilmi, että marraskuussa 1918 keuhkokuumeen uhriksi joutuneiden määrä Suodenniemellä kääntyi jyrkkään kasvuun. Se viittaa espanjantaudin saapumiseen paikkakunnalle, sillä keuhkokuume oli ja on voimakkaan influenssan tavallinen jälkitauti. Tuon ajan antibiootittomassa maailmassa se koitui monen kohtaloksi. Kävinkin luettelon kuolinsyysarakkeista läpi niin keuhkokuume- kuin espanjantautitapaukset ja merkitsin tulokset yhdessä ja erikseen oheisiin kaavioihin.

Influenssapandemian aikana myös keuhkokuumekuolleisuus nousi
huippuunsa. Ilmiöt todennäköisesti liittyivät toisiinsa. Espanjantautia
merkittiin kuolinsyyksi huomattavan pitkään, mutta kaavion
ensimmäisten ja viimeisten vuosien keuhkokuumekuolemat eivät ilmeisesti
liity espanjantautiin. Ne ovat mukana osoittamassa keuhkokuumekuolemien
tavanomaista tasoa. Vuoden 1918 keuhkokuumetapauksista yksi
on epävarma ja vuoden 1919 tapauksista yksi osui Amerikkaan siirtolaiseksi
lähteneen suodenniemeläisen kohdalle.

Ensimmäinen suoraan espanjantautiin viittaava merkintä Suodenniemellä koskee pajuniemeläistä Juho Karoa, jonka 14.11.1918 tapahtuneen kuoleman syyksi on luetteloon merkitty keuhkokuume (espanjalainen). Tuolloin tauti selvästi jo jylläsi pitäjässä, koska espanjalaiseen tai keuhkokuumeeseen menehtyneitä oli yksin marraskuussa kolme – saman verran kuin keuhkokuumeeseen kuolleita vuosien 1914-1916 aikana yhteensä. Vuonna 1919 keuhkokuumeeseen menehtyneitä oli viisi (plus yksi siihen Amerikassa kuollut suodenniemeläinen siirtolainen) mutta espanjantautiin ei yllättäen yhtään. Tämäkin todistaa mielestäni siitä, että espanjantauti joko diagnosoitiin toisinaan keuhkokuumeeksi tai influenssa eteni usein keuhkokuumevaiheeseen, mikä sitten oli lopullinen kuolinsyy.

Influenssa- ja keuhkokuumekuolleisuus pysyi Suodenniemellä korkealla vielä vuosina 1920-1922 vaatien yhteensä 16 uhria. Koska influenssapandemian katsotaan päättyneen vuoden 1920 loppuun mennessä, on erikoista, että vuosina 1921-1922 espanjantauti merkittiin edelleen kuolinsyyksi seitsemän kertaa ja kerran vielä vuonna 1924. Voi olla, että muutkin influenssat diagnosoitiin espanjantaudiksi vielä jonkin aikaa pandemian päättymisen jälkeen. Joka tapauksessa keuhkokuumekuolleisuus palasi takaisin vuosien 1914-1917 tasolle vasta vuosina 1923-1925 vietyään siinä välissä pitäjän suunnilleen 3000 asukkaasta noin prosentin ennenaikaiseen hautaan. Vaikka kuolleiden luku oli korkea, se onneksi oli oleellisesti pienempi kuin taudin pahimmin runtelemalla seudulla: kaukana Inarissa espanjantauti vei melkein kymmenen prosenttia pitäjän väestöstä vain kahdessa kuukaudessa.

Influenssa iski kovaa nuorimpaan ikäryhmään. Alle 2-vuotiaita uhreja
oli kymmenkunta. Kuolinsyyksi todettiin tavallisesti keuhkokuume. Vain
vanhimmassa ikäryhmässä espanjantautia havaittiin sitä useammin.
Huomioitakoon tässäkin, että vanhimmassa ikäluokassa yksi
keuhkokuumekuolemista on epävarma ja 20-39 -vuotiaiden ryhmässä
yksi on Amerikassa siirtolaisena menehtynyt.

Espanjantaudin uhrien luetteloa tutkiessa huomio kiinnittyy moniin raskaisiin tragedioihin. Kuten sanottu, tavallisesti espanjantauti vei parhaassa työiässä olevia 20-40-vuotiaita ja sen ajatellaan usein kohdelleen lempeämmin lapsia ja vanhuksia. Suodenniemellä uhreiksi joutuivat kuitenkin usein pikkulapset, sillä vuosien 1918-1923 aikana hieman yli 30 uhrista yhdeksän oli alle 2-vuotiaita – siis useampi kuin joka neljäs. Samassa ajassa luultavasti sadat suodenniemeläiset olivat sairastaneet taudin ja saaneet sitä vastaan elinikäisen suojan.

Eräs huomiota herättävä kohtalo korkean keuhkokuumekuolleisuuden ajalta on taipalelaisen Selma Kotajoen menehtyminen toukokuussa 1922: kun perheen isä Vihtori oli surmattu sisällissodan aikana, jätti Selman kuolema orvoiksi viisi alaikäistä lasta.

Kuolleet haudattiin luultavimmin nykyiselle vanhalle hautausmaalle. Kari Vestolan kokoaman luettelon perusteella Juho Ahosen, Matilda Kepulin, Selma Kotajoen, Elli Lähteenmäen, Heikki Mustapään ja Juha Rintasen hautakivet ovat siellä edelleen olemassa.

Espanjantauti on surullinen jakso influenssan historiassa. Sen voimasta kertoo sekin, että kun tutkijaryhmä vuonna 2006 eristi ikiroutaan haudatusta vainajasta toimintakykyisen viruksen, sen havaittiin lisääntyvän 50-kertaisella nopeudella tavalliseen kausi-influenssavirukseen verrattuna. Uutta pandemiaa on ennustettu viime aikoina useasti, mutta onneksi ennusteet ovat jääneet toteutumatta. Toivoa sopii, että jos vaaralliseksi muuntunut influenssa jälleen palaa, pääsimme siitä vähemmällä kuin mitä esi-isämme satakunta vuotta sitten.

Lähteet:
Suodenniemen seurakunnan kuolleiden luettelo (vuodet 1914-1925), Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) kuvatietokanta.
Kärjä Anu-Maija: Espanjantauti – influenssapandemioista pahin. Ylen Akuutin verkkosivu.
Linnanmäki Eila: Espanjantauti Suomessa: influenssapandemia 1918-1920. SKS, Helsinki 2005.
Linnanmäki Eila: Kun espanjantauti riehui Suomessa: influenssaepidemia vv. 1918-1920.
Raivio Jarmo: Espanjantauti: vanha tappaja herätettiin henkiin. Suomen Kuvalehti 2005.
1918 flu pandemic, Wikipedia.
Lehtileike: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Kansalliskirjasto.

Espanjantautiin tai keuhkokuumeeseen Suodenniemellä
vuosina 1918-1925 menehtyneet järjestettynä kylittäin aikajärjestykseen

nimi	kylä	kuolinaika	kuolinsyy*	ikä
Juho Ville Mäkipää	Eskola	11.12.1918	keuhkokuume??	73 v
Juho Vihtori Ahonen	Eskola	18.5.1922	keuhkokuume	48 v
Frans Vihtori Peltonen**	Jalkavala	15.6.1918	pneumonia [=keuhkokuume]	45 v
Urho Iisakki Fransinpoika Huhdanpää	Kiikoinen	12.11.1918	influenssa	1 v
Juha Juhonpoika Rintanen	Kittilä	19.1.1919	keuhkokuume	45 v
Frans Eemeli Haapaniemi***	Kittilä	25.8.1919	keuhkokuume	27 v
Elli Maria Myllymäki	Kouraniemi	7.1.1922	espanjantauti	1 v
Heikki Aukusti Mustapää	Lahdenperä	15.5.1921	keuhkokuume	11 kk
Arvo Vihtori Vartti	Lahdenperä	17.9.1921	keuhkokuume	2 kk
Johannes Anselmi Hykkyri	Leppälammi	29.5.1918	keuhkokuume	22 v
Vilhelmiina Vuoltee	Leppälammi	6.12.1921	espanjantauti	72 v
Helmi Heleena Mäkelä	Makkonen	27.11.1918	espanjalainen	2 v
Juho Ville Juhonpoika Karo	Pajuniemi	14.11.1918	keuhkokuume (espanjalainen)	60 v
Eino Einari Aaltonen	Pajuniemi	29.12.1919	keuhkokuume	3 kk
Matilda Kallentytär Kepuli	Pajuniemi	28.1.1922	espanjantauti	63 v
Esteri Kyllikki Haavisto	Pajuniemi	22.3.1923	keuhkokuume	8 kk
Kaarle Aleksius Männistö	Pajuniemi	23.4.1925	pneumonia	42 v
Vihtori Fabian Heikkilä	Peräkunta	7.8.1919	keuhkokuume	20 v
Hilma Karoliina Näätäkoski	Peräkunta	16.2.1920	espanjantauti	55 v
Kaarle Jalmari Haavisto	Peräkunta	17.2.1920	espanjantauti	39 v
Iivari Alakalhunmaa	Peräkunta	24.1.1924	espanjantauti	9 v
Kaarlo Ilmari Uusimaa	Pohjakylä	4.1.1920	keuhkokuume	1 v
Matilda Aho	Pohjakylä	19.11.1921	espanjantauti	19 v
Alfred Grönroos	Pohjakylä	23.1.1922	espanjantauti	66 v
Juho Kustaa Rajamäki	Suodenniemi	27.1.1919	keuhkokuume	66 v
Hilma Juhontytär Mansikkamäki	Sävi	16.9.1918	keuhkokuume	31 v
Martta Susanna Kalliomäki	Sävi	16.4.1919	keuhkokuume	1 kk
Toivo Kalliomäki	Sävi	16.2.1920	espanjantauti	28 v
Emma Maria Setälä	Sävi	1.12.1921	espanjantauti	30 v
Elli Esteri Lähteenmäki	Sävi	21.1.1923	keuhkokuume	10 kk
Suoma Maria Alpiinuksentytär Vilenius	Taipale	19.11.1919	keuhkokuume	20 v
Nestori Myllymäki	Taipale	1.4.1921	keuhkokuume	38 v
Iida Vilhelmiina Nieminen	Taipale	22.12.1921	keuhkokuume	17 v
Selma Karoliina Kotajoki	Taipale	15.5.1922	espanjantauti	50 v

* Taulukko sisältää kaikki mainittuna aikana keuhkokuumeeseen tai espanjantautiin kuolleiksi ilmoitetut. Koska keuhkokuumeen saattoi tietenkin saada ilman influenssaakin, lienee taulukossa muutama espanjantaudista riippumatta menehtynyt. Tavallisena aikana keuhkokuumekuolemia oli Suodenniemellä 0-2 tapausta vuodessa.
** Kuoli Lahden sotavankileirillä.
*** Kuoli Amerikassa.