Kansalainen-lehti uutisoi Suodenniemen kuparirahalöydöstä 14.6.1905. |
Jutun löydettyäni otin yhteyttä Satakunnan museoon siinä
toivossa, että kolikot olisivat päätyneet sinne. Niin ei kuitenkaan ollut
käynyt ja tiedustelu ohjautui Kansallismuseon Rahakammioon. Siellä löydöstä
oltiin kovin kiinnostuneita, sillä 12 kilon painoisena se oli poikkeuksellisen
kookas. Museosta oli käyty aikanaan tutkimassa Ikaalisista löytynyttä vajaan 4
kilon löytöä. Siellä tosin kätköön kuului myös hopeakolikoita. Suodenniemen
kolikoista ei kuitenkaan sielläkään ollut kuultu.
Seuraavaksi kiinnostukseni kohdistui arkistoihin. Matkasin
Turun maakunta-arkistoon tutkimaan Mouhijärven nimismiehen arkistoa siinä
toivossa, että löydöstä olisi sinne kirjattu jotakin. Etsinnän tuloksena löysin
montakin lisäselvittelyyn kutsuvaa tietoa, mutta kuparirahoista sieltä ei
löytynyt mitään merkintää. Suodenniemi-Seuran puheenjohtaja Auli Horelli suoritti
tutkimuksia omalla tahollaan käymällä läpi Vammalassa säilytettävää Suodenniemen kunnan arkistoa, mutta
sinnekään ei löydöstä ollut kertynyt tietoja.
Oikeista Suodenniemeltä löytyneistä kuparirahoista ei liene kuvia olemassa mutta vähän tältä ne saattoivat näyttää, vaikka nämä kupariset eivät kopeekoita olekaan. Kuva: Wikimedia Commons |
Jonkin aikaa löydön teon jälkeen Sepälle oli ilmestynyt
mies, joka oli luvannut toimittaa kolikot museoon. Arvoahan niillä oli lähinnä
niiden sisältämän metallin verran, sillä kopeekat vanhoista ruotsalaisista
kolikoista puhumattakaan eivät olleet tuolloin Suomessa käypää valuuttaa. Pojat
luovuttivatkin löytönsä hänelle ja mies poistui rahat mukanaan. Ilmeiseltä
kuitenkin näyttää, etteivät ne päätyneet koskaan museoon. Rahakammiossa
epäiltiin, että koska kolikot eivät löytöaikaan olleet suurimmalta osaltaan
vielä kovin vanhoja ne eivät ehkä olisi museoita kiinnostaneetkaan. Jotta etsintä tulisi kohtuudella loppuun suoritetuksi, kysyin
asiasta vielä Pirkanmaan maakuntamuseosta (vaikka
Suodenniemi ei ennen sen piiriin kuulunutkaan). Mitään uutta tietoa ei kuitenkaan enää löytynyt.
Ketun pelto vuoden 1909 Senaatin kartassa ja nykyisessä peruskartassa. Ylemmän kartan oikeassa yläkulmassa näkyy Leppälammi. Näköetäisyydellä pellosta kulkee nykyisin Suodenniemi-Seuran Kierrä keskipitäjää -niminen Suodenniemi tutuksi -reitti. |
Olivatko rahat jonkun Turkin sodasta tai ylipäätään Venäjän
armeijasta palanneen suodenniemeläisen tuliaisia? Toisaalta kupariseppien ammattikunnan edustajia oli aikanaan
Sastamalassa useita ja heidän tiedetään arvokkaiden metallivarastojensa vuoksi
olleen alituiseen varkauksien ja ryöstöjen kohteena. Oliko kysymys kuparisepän
materiaalikätköstä? Tai kuparivarkaan kätkö? Siihen asti kunnes lisätietoja
löytyy, on jokainen arvaus yhtä hyvä.
Lähteet:
Kansalainen-lehti 14.6.1905.
Usko Sepän antamat tiedot.
Keskustelut jutussa mainittujen museoiden edustajien kanssa.
Karttapohjat: Kansallisarkiston Digitaaliarkisto ja Maanmittauslaitos.
Lähteet:
Kansalainen-lehti 14.6.1905.
Usko Sepän antamat tiedot.
Keskustelut jutussa mainittujen museoiden edustajien kanssa.
Karttapohjat: Kansallisarkiston Digitaaliarkisto ja Maanmittauslaitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti