Kaatuiko Niilo Ryti Suodenniemellä?

Joitakin vuosia sitten kävin läpi H. J. Boströmin kuulua kirjaa Sankarien muisto (1927), joka sisältää pienoiselämäkertoja sisällissodassa menehtyneistä valkoisista. Etsiskelin sieltä merkintöjä Suodenniemellä kaatuneista valkoisista ja huomasin, että myös konttoristi Niilo Evert Ryti oli merkitty täällä kaatuneeksi. Vastikään 21 vuotta täyttänyt Ryti oli myöhemmän tasavallan presidentin Risto Rytin pikkuveli. Tuleva presidentti oli tähän aikaan asianajajana Helsingissä, Niilo puolestaan oli vastikään valmistunut Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta ja siis aloittelemassa kaupallisen alan uraansa.

Niilo Ryti

Rytin sotareissusta kerrottiin Boströmin kirjassa vain lyhyesti tähän tapaan:

”Otti osaa ainoastaan Lavian ja Suodenniemen taisteluihin. Kaatui 31.3.1918 Suodenniemen takamailla. Tullessaan tiedustelumatkalla kahden toverinsa kanssa erääseen torppaan, jossa oli joukko punaisia, Ryti sai luoteja päähänsä, rintaansa ym. kun hän oli aikeissa heittää käsipommin vihollisen hallussa olevaan torpan asuinrakennukseen.”

Tarkempaa kaatumispaikkaa ei nähtävästi tiedetty tai sitä ei ainakaan mainittu. Asia hautautuikin mielestäni pitkäksi aikaa, kunnes toissa talvena uhrasin pari lomapäivää ja kaivelin esiin vanhoja sisällissotamuistelmia Vapaussodan Rintamamiesten liiton arkistosta Kansallisarkistossa. Yllättäen aineisto sisälsi myös Rytin palvelustovereilta 1930-luvun lopulla kerättyjä muistelmia tuosta tulevan presidentin veljen kohtaloksi koituneesta partioretkestä. Muistelmat ovat paikoin katkonaisia ja ristiriitaisiakin mutta ne sisältävät silti kiinnostavia lisätietoja Rytin tiedusteluosaston matkasta Suodenniemellä tai jossakin sen takamailla. Kenties tarkimman kuvauksen tapahtumien kulusta antoi kauvatsalainen maanviljelijä Vilho Kopio:

”Poliisi Anttila, Helin ja Niilo Ryti olivat […] joutuneet väijytykseen Jämijärven metsäkulmalla, jossa eräässä torpassa piti olla punaisia joukkoja piilottelemassa. Helin oli jäänyt aitan taakse ja muut lähtivät torppaan. Täällä muija oli sanonut, ettei kotona ollut ketään. Torpan oma poika oli kuitenkin kamarissa, 1 muu punakaartilainen päärakennuksen vinnillä ja 1 ulkohuoneen ullakolla. Yhtäkkiä avattiin valkoisia kohden joka suunnalta tuli. Silloin Ryti ampui Coltillaan läpi kamarin oven ja Anttila kiipesi ullakolle. Ryti aikoi silloin heittää pommin ikkunasta sisään kamariin ja lähti ulos sitä varten. Nurkalla tuli häntä vastaan ikkunan kautta ulos tullut talon poika ja ampui hänet siihen. Ryti oli jo ehtinyt nykäistä käsipommin nauhasta niin että tämä syttyi.”

Kopio tiesi myös tapauksen myöhemmistä vaiheista:

”K[erto]ja oli mukana silloin, kun lähdettiin hakemaan Rytin ruumista torpalta. Asunto oli silloin autio ja ruumiilta oli ryöstetty vaatteet ja saappaat. Murhamies saatiin kiinni vasta Uotsolan kansakoululta. Orjatsalon joukko oli mennyt läpi paikkakunnan aamulla ja tätä takaa-ajaneet valkoiset ? vangitsivat murhaajan, jolla oli jalassaan Rytin englantilaiset upseerinsaappaat.”

Kopio ei mainitse tapahtumien tarkempaa paikkaa, mutta maanviljelijä Akseli Saikkala Laviasta kertoi siitä tarkemmin:

Myös Jaakkola
-nimisiä torppia
on Suodennie-
mellä ja sen
 lähellä useita.
Nämä kaksi ovat
lähekkäin pitäjän
itälaidalla.

”Kerrankin kja oli mukana siinä joukossa, joka lähti Suodenniemen metsäkulmille Koiviston torppaan ? hakemaan Rydin ampujaa Niilo Jaakolaa. Oli yöaika, mutta kyseistä henkilöä ei löydetty. Myöhemmin hänet saatiin kiinni ja ammuttiin ja oli hänellä jalassaan Rydiltä ryöstetyt saappaat. Kantasormusta, jonka hän niinikään oli R:ltä ottanut ei saatu. Kja koetti myöhemmin tutkia tätä seikkaa, koska tiesi, että Jaakolalla oli Laviassa morsian, joka oli koonnut kotiinsa paljon sulhasensa ryöstämää tavaraa. Kja sai tietää, että tytön veljellä oli ollut mainittu sormus.”

Muistelmiin soveltuvia Koivisto-
nimisiä torppia on ainakin kaksi.
Ylempi Sävistä Vihteljärvelle johtavan
tien (punainen viiva) varressa on Kan-
kaanpään puolella rajaa mutta sen
verran lähellä Jämijärveäkin, että voisi
selittää Vilho Kopion muistelman
maininnan Jämijärven metsäkulmasta.
Alempi Koivisto on puolestaan
Suodenniemen Sävin kylässä niin, että
se ulkopaikkakuntalaiselle saattaisi
jäädä mieleen "Suodenniemen metsä-
kulmana". Molemmat kartat kuten
oikealla oleva Jaakkoloita osoittava
karttakin ovat vuodelta 1959.

Näitä tietoja yhdistelemällä näyttäisi siltä, että Rytin kaatumispaikka oli jossakin Suodenniemen takamailla sijainnut Koivisto-niminen torppa, jossa asui Niilo Jaakola –niminen poika. Tämä Jaakola olisi sitten menehtynyt Mouhijärven Uotsolassa ilmeisesti aivan huhtikuun alussa. Asetelmaa kuitenkin sekoittaa tämä lavialaisen kanttori Luoman samaan arkistoon sisältyvä muistikuva ampujan henkilöllisyydestä:

”Rytin murhaajaa Koivistoa etsittiin mutta hän pääsi pakenemaan. Koivisto saatiin myöhemmin kiinni Ruotsissa ja tuomittiin mutta istuttuaan pari kolme vuotta hänet vapautettiin.”

Tämä kertomus viittaa ilman epäilyksiä Suodenniemen punakaartin johtajaan Väinö Koivistoon, joka todella jäi kiinni Ruotsissa ja istui Tammisaaressa vapauttamiseensa vuoteen 1926 saakka. Väittämään siitä, että hän olisi ollut Rytin ampuja en ole kuitenkaan aiemmin törmännyt. Sikäli kertomus kuitenkin sopisi, että tuolloin 22-vuotias Väinö Koivisto oli Koiviston torpan poika Suodenniemen Sävin kylästä. Hänen kotinsa olisi lisäksi varmasti ollut valkoisia tiedustelijoita kiinnostanut kohde.

Suomen sotasurmat 1914-1922 –tietokanta ei tunne yhtään Mouhijärvellä kuollutta Jaakola tai Jaakkola –nimistä miestä. Tai ylipäätään ketään Niilo Jaakolaa tai Jaakkolaa. Sen sijaan sieltä löytyy Väinö Koivisto –niminen mies, joka menehtyi Mouhijärven Häijäässä 2.4.1918. Kertomuksessa mainittuun Uotsolaan on sieltä matkaa muutaman kilometrin verran. Tämä Koivisto oli tietokannan mukaan kotoisin Hämeenkyröstä, joskin kirjoilla Tampereella.

Osa tämän sekalaisen palapelin paloista on epäilemättä vielä arkistoissa odottamassa löytäjäänsä mutta kenties joku Suodenniemen ja sen lähialueiden torppien tuntija pystyy näistäkin paloista päättelemään koko kuvion. Olisi mukavaa saada tietää, mihin paikkaan nämä tiedot voisivat viitata.

Niilo Ryti näyttää olleen mieleen jäävä henkilö, koska niin monet muistelivat häntä vielä parikymmentä vuotta sodan jälkeen ja jo ennen kuin hänen veljensä oli noussut tasavallan korkeimpaan virkaan. Eikä Niilon muisto himmennyt hänen perheessäänkään: Risto ja Gerda Rytin perheeseen syntyi nimittäin syksyllä 1919 poikalapsi, joka sai itseoikeutetusti Niilo Rytin nimen.

[LISÄYS 23.6.2015: Jatkojuttuna tähän on
Niilo Rytin kohtalo kietoutui Suodenniemen synkimpään historiaan.]

Lähteet:

Vapaussodan Rintamamiesten liiton arkisto (T15834-15835), Kansallisarkisto.

Karttapohjat: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi.
Niilo Rytin kuva: Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 1898-1923. Helsinki 1923.