Lapsenhoitoa vanhaan aikaan

Ennen vanhaan kun lääkärit olivat kaukana ja kulkuneuvot nykykatsannossa hitaita oli ihmisten kehiteltävä itse keinoja yleisimpien vaivojen hoitoon. Kansanlääkinnälliset konstit siirtyivät ja kenties rikastuivatkin siirtyessään sukupolvelta toiselle. Näitä kansanomaisia parannustapoja tallennettiin keräyksellä vuonna 1917, juuri ajoissa ennen kuin niiden tuntemus alkoi vähentyä. Suodenniemeltä tähän kyselyyn vastasi kiertokoulun opettajana toiminut Elli Lahtinen. Hän kertoo kuvauksensa saatekirjeessä, että hänen ilmoittamansa menetelmät ovat paikkakunnalla ”siksi yleisiä, että jokainen siellä syntynyt ne vallan hyvin tuntee”.

Lahtisen sadan vuoden taakse ajoittuvat lääkintämuistelmat antavat jatkossa aihetta useampaan kirjoitukseen tässä blogissa, mutta aloitetaan siitä miten Lahtinen muisteli lasten saamiseen ja hoitoon liittyviä toimintatapoja. Näin Lahtinen kertoi lapsen navan tarkoituksesta ja hoidosta syntymän jälkeen:

Vaikka terveysolot ennen olivat nykykatsannossa kehittymättömiä,
oli ensimmäisistä vuosistaan selvinneiden lasten elinajanodote varsin
hyvä. Työntekoon monet saivat tottua jo nuorina, kuten nämä
suodenniemeläiset lapset.

”Navalla lapsi syntymättömänä on kiinnitetty äitiinsä. Lapsen synnyttyä napa huolellisesti sidotaan ja päälle pannaan lappu, jossa on siirappia. Jos lapsi saa kovasti itkeä, voipi napa ”revetä”.”

Lapsen kuivana pysymisen ongelmille entisajan suodenniemeläisillä oli selitys ja hoito:

”Luullaan, että alleenlasku lapsissa johtuu siitä, että ovat saaneet kaatua usein istualleen. Ainoana parannuskeinona pidetään hieromista.”

Sammaksen kehittymisestä pienille lapsille tiedetään nykyisin, että se on hiivasienen aiheuttama suhteellisen vaaraton suutulehdus. Hoidoksi suositellaan vichyvedellä huuhtelua ja vaikeammissa tapauksissa sientä tuhoavaa reseptilääkitystä. Aikanaan kun tällaisia hoitoja ei ollut, tiedettiin pitäjässä sammaksen poistoon soveltuvan seuraavan niksin:

”Sampaat parannetaan antamalla lapselle juoda hevosen maitoa. Tehokkainta on valkoisen hevosen maito.”

Pienten lasten nukuttamisesta Lahtinen kertoo näin:

”Lasta makuutetaan vuoteessa, mutta kehdossa silloin, kun se itkee. Toiset pitävät lasta kapaloituna aina parikymmentä viikkoakin. Luullaan jäsenten ja jalkojen epämuodostuvan sekä navan repeävän, jos ei lasta kapaloida. Parisen kertaa yöllä käännetään lapsi toiselle kyljelleen.”

Lapsia hoidettiin usein käytännöllisistäkin syistä
koko suvun ja kylän voimin. Tässä
Amanda Vuorinen Putajasta joulun vietossa
pojanpoikansa Erkin kanssa.

Lapsen pesusta kertomus mainitsee, että se tehtiin ”tavallisesti aamulla ja illalla. Mutta kun se tulee noin ½ v. vanhaksi, saatetaan sitä pestä enää vain kerran päivässä tahi vain joka toinen päivä.”

Nykyisin pienen lapsen ruokailusta on olemassa suuri joukko ohjeita ja suosituksia, joita tuoreet vanhemmat seuraavat kukin parhaansa mukaan. Elli Lahtisen aikaan lasten ruokavalio oli nykypilttien valikoimaan yksinkertaisempi ja yksipuolisempi kuten oli myös tuon ajan aikuisten. Lapsen ruokailu eteni Lahtisen mukaan seuraavasti:

”Tavallisen rahvaan keskuudessa annetaan lapselle ruokaa aina, kun lapsi alkaa itkeä. Useimmiten lapsi imee ravintonsa äidiltänsä, muussa tapauksessa annetaan hänelle lehmänmaitoa ”laatikummimammilla”, joka kiinnitetään maitopullon suulle. Kun lapsi vaurastuu, annetaan sille leivästä, perunasta ja voista tehtyä purua.”

Lahtisen tuntemat suodenniemeläiset lapsenhoitokeinot edustivat sitä vanhaa maailmaa, jonka myöhempi uudemman ajan lääketiede on mullistanut. Vielä muistiinkirjoittamisensa aikana opit edustivat kuitenkin paljon pysyvämpää jatkumoa, joka oli pysynyt perusteiltaan samanlaisena varmasti hyvinkin pitkän aikaa.

Vaikka moni asia on epäilemättä nykyisin paljon paremmin kuin tuolloin on toisinaan hauskaa palata tällaisten muistelmien kautta miettimään, miten esipolvemme ovat elämäntaipaleensa aloittaneet.

Lähteet:

727. Vastauksia kyselyyn "Kansanomaiset parannus- ja lääkitystavat" (1917), Kansallismuseon kansatieteellinen käsikirjoitusarkisto.

Kuvat Pentti Mikkolalta.

Sammasta koskevat tiedot: www.sairaslapsi.com.