Uskollisuutta keisarinna Elisabetille

Vuonna 1742 Ruotsiin kuulunut Suomi eli arkoja aikoja. Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1721 ja osa maan vallanpitäjistä suunnitteli menetettyjen alueiden ainakin osittaista palauttamista. Hyvityssodasta haaveillut hattupuolue kamppaili pidättyväisiä myssyjä vastaan mutta 1740-luvun alussa tilanne oli kehittynyt sellaiseksi että uusi sota tuli mahdolliseksi. Sota, siis hattujen sota, sai nimensä sytyttäjiensä mukaan. Sotatoimet eivät kuitenkaan sujuneet alkuunkaan niin kuin Tukholmassa oli toivottu. Itämeren itäpuoli oli pian vihollisen hallussa, eikä kruunulla käytännössä mahdollisuuksia sen takaisin ottamiseen väkisin. Sotaretki oli ajautunut umpikujaan. Suomalaisille Venäjän keisarinnalla Elisabetillä oli kuitenkin lohdullisia uutisia: hän antoi kenties ensimmäisenä hallitsijana ymmärtää, että suomalaiset voisivat joskus nousta riippumattomien kansakuntien joukkoon.

Keisarinna Elisabet
Virgilius Eriksenin ikuistamana.

Näihin sotavuosiin liittyy eräs piirre, joka varsinaisesti on tämän kirjoituksen aiheena: uskollisuudenvalan vannominen uudelle hallitsijalle sotatoimien ollessa vielä käynnissä. Valan vannottaminen kohtasi kaikkia vallanpitäjiä maaherroista tilallisiin eivätkä suodenniemeläisetkään olleet tästä säännöstä poikkeus. Vala tehtiin niin, että pitäjän hallintoväen lisäksi sen vannoivat kunkin talon isännät ja toisinaan joku toinen henkilö, kuten talon tuleva isäntä, siis esimerkiksi tuolloisen isännän poika tai veli. Tekstin lopussa oleva luettelo vannojista sisältääkin kaikkiaan 28 edelleen tunnistettavan talon asukkaita, joukossa myös Hujon torppari Johan.

Läänintilien joukossa oleva vala-asiakirja on siitäkin kiinnostava, että se on suomenkielinen. Ei ihan ennenkuulumatonta mutta ajankohtaansa nähden poikkeuksellista kuitenkin. Sen teksti kuuluu suunnilleen näin:

Minä N.N. lupan ja wannon Jumalan ja hänen Pyhän Ewangeliumins cautta, että minä tahdon olla hänen Keisarilliselle Maijestetillens, Elisabeth Petrovnan, sen ensimäisen coco Wenäjän maan ylitze Itzhallitzian uscollinen alimmainen, ja hänelle caikes alimmaisudes culiainen olla, ja nin muodoin hänen vihollistens cansa eikä julkisest taicka salaisest yhtäkän neuwonpidettä eli correspondantsia [kirjeenvaihtoa] taika uskollisuutta pitä; mutta coska minä ymmärrän jongun pahan aiwotuxen, uskottomuuden eli wastahacoisuden, nin minä tahdon cohta sencaldaisen pahan edes ottamisen hänen Keisarilliselle Majestetillens eli Hänen sotaväellens ilmei anda ja tiettäwäxi tehdä, en tahdo minä myös yhtäkän cauppa tehdä Ruotzin Waldacunnan cansa, mutta mitä hänen Keisarillinen Maijestetins minulda wati ja pälls pans, sen tahdon minä caikes uscollisudes ja alimmaisudes woimain jälken anda ja ulostehdä. Ja osotta hänen Keisarilliselle Maijestetillens alimmaisen ja wellwollisen culiaisuuden. Nämät caicki ja mitä wielä olla taita, tahdon minä wilpittömästi täyttä. Nin totta minua Jumala auttacon Siellun ja Ruumiin puolesta! 

Valan vannominen tehtiin syksyllä 1742. Pian sen jälkeen eli marraskuussa kävi kuitenkin niin, että lapseton keisarinna nimitti seuraajakseen sisarvainajansa pojan Pietarin, tulevan Pietari III:n. Vala jouduttiinkin vannomaan sen vuoksi vielä toiseen kertaan, silloin sekä keisarinnalle että hänen seuraajalleen Suurelle Furstille [=suuriruhtinas] Pietar Feodorovitsille.

Suodenniemeltä valan vannojat kylittäin olivat seuraavat (suluissa talon tai kylän nykyinen nimi):

• Suodenniemi
• Kisa (Kiiso)
• Sigfrid, isäntä
• Jöran, poika
• Pösö
• Jöran, isäntä
• Luuki
• Joseph, isäntä
• Leppälammi
• Seppä
• Mats, isäntä
• Ratzi (Raatsi)
• Johan, isäntä
• Anders, isännän veli
• Kili (Kiili)
• Lars, isäntä
• Märkätaipale
• Isosävi
• Hendrik, isäntä
• Jacob, renki
• Wähäsäfvi
• Johan, isäntä
• Johan, poika
• Mustanpä
• Johan, isäntä
• Jöran, poika
• talon toinen poika (nimi epäselvä)
• Mackois (Makkonen)
• Mackois (Makkonen)
• Johan, isäntä
• Mats, poika
• Taipale
• Prusi
• Erick, isäntä
• Jacob, veli
• Isotalo
• Johan, isäntä
• Henrik, renki
• Turpa (Turppa)
• Thomas, isäntä
• Thomas, poika
• Koivuniemi
• Husari
• Jacob, isäntä
• Heickilä
• Anders, isäntä
• Erik, poika
• Jacob, poika
• Noucka
• Mats, isäntä
• Mats, poika
• Jacob, poika
• Jöran, renki
• Pohjankylä
• Tahloi
• Jacob, isäntä
• Isokeroi
• Johan, isäntä
• Jönsz, poika
• Jacob, poika
• Jöran, renki
• Wähäkeroi (Mikkola)
• Johan, isäntä
• Kittilä
• Kela
• Erik, isäntä
• Erik, poika
• Kurcki
• Anders, isäntä
• Rosi
• Mats, isäntä
• Saxa (Helavuori)
• Jöran, isäntä
• Jalkavala
• Kanni
• Johan, isäntä
• Mats, renki
• Koppelo
• Jöran, isäntä
• Sigfrid, poika
• Kouraniemi
• Tuori
• Mickel, isäntä
• Jacob, poika
• Pälä
• Thomas, isäntä
• Sigfrid, poika
• Mats, poika
• Hujo, torppa
• Johan, isäntä

Lisäksi valan vannoivat kellonsoittaja (lukkari), kirkonvartija ja joukko pitäjässä oleskelleita sotilaita.

Lähde:
Mouhijärven vala-asiakirja, Turun ja Porin läänin tilit (7083a), Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.